Heiluta katsomatta

Vilkkuminen katsomatta, heiluttaminen katsomatta  on Suuren isänmaallisen sodan kirjoittamaton tapa , jonka mukaan Neuvostoliiton sotilaat vaihtoivat arvoista [1] ja poliittisesta puolueesta riippumatta erilaisia ​​henkilökohtaisia ​​asioita muistoksi tietämättä etukäteen, mitä he muuttivat. varten. Joidenkin lähteiden mukaan asioiden arvolla vaihdossa katsomatta oli toissijainen rooli [2] .

Mukautetun

Tapa keinua katsomatta oli pienten taloustavaroiden, kellojen , tupakointitarvikkeiden ( tupakkalaukkujen , nuuskalaatikoiden , piippujen , sytyttimien ), veitsien ja muiden matkamuistojen vaihto vieraan henkilön kanssa, jonka toinen tapaaminen näytti epätodennäköiseltä. Neuvostoliiton etulinjan runoilija E. A. Dolmatovsky , joka sotavuosina oli sotakirjeenvaihtajana Puna-armeijan aktiivisissa yksiköissä , kuvaili samanlaista vaihtoa muistiinpanoissaan, joissa hän muistutti tapauksesta, joka tapahtui hänelle tapaamisen aikana. Elbe amerikkalaisten liittolaisten kanssa [3] . Hän kuvaili runoissaan täydellisimmin ja ytimekkäästi tämän symbolisen vaihdon merkitystä ja luonnetta seuraavasti: [4]

Sitten tapasin amerikkalaisen Elbellä.
Ja voiton tähden,
Ystävyyden merkiksi ja sodan muistoksi
Heilutimme piippujamme katsomatta
, sain erinomaisen kopion...

Etulinjan kirjailija M. S. Jelenin kutsuu tapaa vanhaksi ja kauan unohdetuksi viattomaksi armeijan viihteeksi [5] . Tämän vahvistaa etulinjan kirjailija A. Yu. Genatulin huomauttaen, että heillä oli myös tällainen peli, jota pelasivat pääasiassa ne, jotka ottivat pokaalikellot haltuunsa. Peliä kutsuttiin Genatulinin mukaan "keinutaan katsomatta". Kaksi pelaajaa piilotti kellot kämmenensä ja vaihtoi niitä katsomatta [6] . Jakson, jossa saappaat vaihdettiin "näkemättä", kuvailee G. V. Kubansky [7] . Toinen etulinjan kirjailija Jegor Vasilievich Platonov muistelee, että sotilaan intohimo heiluttaa katsomatta mihinkään tai jopa taskusta taskuun syntyi sodan alussa [8] .

Eversti A. V. Pyltsyn , noina vuosina rikospataljoonan upseeri (joukkueen komentaja, sitten komppanian komentaja) , kirjoittaa muistelmissaan tavasta "heiluttaa katsomatta" . Kuten Pyltsin muistelee, edessä oli sellainen tapa: vaihdettiin jotain, puristettiin nyrkkiin, ja vasta vaihdon jälkeen selvisi kuka voitti [9] . Sapun- vuoren lähistöllä vihollisuuksiin osallistuneen etulinjan sotilaan Vladimir Shendrikin mukaan oli todella tapana vaihtaa sydämelle rakkaita rihkareita. Joskus - avoimesti ja vielä useammin periaatteella "heilutamme katsomatta". Ja vankkain Longines-kello meni yksinkertaiseen kuparisytyttimeen. Mutta kuten etulinjan sotilas päättelee, kukaan ei katunut tällaisia ​​tappioita, kaikki vain nauroivat niille [2] . Kuten Vjatšeslav Martšenko kirjoittaa , taistelijat, jotka yrittivät harmittomasti huijata toisiaan, vaihtoivat kaikenlaisia ​​koruja katsomatta. Martšenko kuitenkin kirjoittaa, että se tapahtui - eikä niksejä [10] .

Kuten filologian tohtori Nadezhda Zakharovna Kotelova kirjoittaa venäjän kielen uusien sanojen sanakirjassa 50-luvun puolivälissä , heiluttaa (heiluttaa) katsomatta  tarkoittaa vaihtamista jotain näyttämättä esinettä sokeasti [11] .

Elokuvataiteessa

Mitä haluat tänään ennen taistelua?
Emmehän me mene tuleen ja savuta palkintojen vuoksi.
Muutetaan kohtalo kanssasi, heilutetaan
katsomatta, kuten edessä sanotaan ...

- Makarych, ota laite. Sisään! Heilutti katsomatta! [13]

Titarenko toistaa saman lauseen tullessaan hevosen selässä palaneen Messerschmittin sijaan.

Lähteet

  1. ↑ V. Petrjajev heiluttaa katsomatta  // Krymskiye Izvestia: Sanomalehti. - Simferopol , 12. elokuuta 2006. - nro 147 (3621) . Arkistoitu alkuperäisestä 9. toukokuuta 2010.
  2. ↑ 1 2 Shendrik V. I. Etulinjan päiväkirjasta // Ukrainan SSR:n kirjailijoiden liitto Rainbow  : Lehti. - K . : Radyansky kirjuri , 1988. - Numero. 1-4 . - S. 80 . — ISSN 0131-8136 .
  3. ↑ Dolmatovsky E. A. Se oli: runoilijan muistiinpanoja. - M . : Neuvostoliiton kirjailija , 1982. - S. 592. - 799 s. - 200 000 kappaletta.
  4. ↑ Dolmatovsky E. A. Kerätyt teokset: Runoja. Balladit. - M . : Kaunokirjallisuus , 1979. - T. 2. - S. 397. - 558 s.
  5. ↑ Elenin M.S. Tuhat epätoivoista kilometriä. - L .: Lenizdat , 1965. - S. 128. - 317 s. - 65 000 kappaletta.
  6. ↑ Genatulin A. Yu. Corral. — Kuvitettu. - Ufa : Kitap, 2004. - S. 349-350. – 350 s. — ISBN 5-2950-3512-3 .
  7. ↑ Kubansky G.V. Minun toverini. - M . : Neuvostoliiton kirjailija , 1947. - S. 138. - 197 s.
  8. ↑ Platonov E.V. Ansassa : dokumentaarinen tarina. - Saratov : Word, 1995. - S. 65. - 108 s.
  9. ↑ Pyltsyn A.V. Luku 3 // Vapaapotku eli Kuinka upseerin rangaistuspataljoona saapui Berliiniin . - Pietari. : Knowledge, IVESEP, 2003. - S. 66. - 295 s. - 1000 kappaletta.  - ISBN 5-7320-0714-8 .
  10. ↑ Marchenko V. I. Severa // BSSR:n kirjailijoiden liitto Neman : Komsomolin keskuskomitean  kirjallinen, taiteellinen ja yhteiskuntapoliittinen aikakauslehti . - Mn. : Polymya, 1970. - nro 2 . - S. 101 . — ISSN 0028-2588 .
  11. ↑ Venäjän tiedeakatemian kielellisten tutkimusten instituutti . Venäjän kielen uusien sanojen sanakirja: 50-luvun puoliväli - 80-luvun puoliväli / toim. N.Z. Kotelova. - Pietari. : Dmitry Bulanin, 1995. - S. 363. - 876 s. - ISBN 5-8600-7016-0 .
  12. ↑ Matusovsky M. L. Valittuja teoksia kahdessa osassa: Runoja, runoja, lauluja. - M . : kaunokirjallisuus , 1982. - T. 1. - S. 554.
  13. ↑ Kozhevnikov A. Yu. Nappaa venäläisen elokuvan lauseita ja aforismeja. - M. : Olma-Media Group , 2007. - S. 171. - 831 s. — ISBN 978-5-373-00972.

Kirjallisuus