Merkel, Friedrich Sigmund
Johann Friedrich Sigmund Merkel ( saksaksi: Johann Friedrich Sigmund Merkel ; 5. huhtikuuta 1845 Nürnberg - 28. toukokuuta 1919 Göttingen ) oli saksalainen anatomi , patologi , histologi ja fysiologi . Rostockin yliopiston rehtori 1881-1883.
Elämäkerta
Syntynyt farmaseutti Sigmund Merkelin ja hänen vaimonsa Claran, kuuluisan lääkärin, tohtori Johann Karl Osterhausenin tyttären, perheeseen). Hän opiskeli lääketiedettä Erlangenin , Greifswaldin ja Göttingenin yliopistoissa . Vuonna 1869 hän puolusti väitöskirjaansa Erlangenin yliopistossa. Hän työskenteli dissektorina Göttingenissä, ja vuonna 1870 hänestä tuli habilitoitu anatomian tohtori [2] .
Samana vuonna 1870 hän meni naimisiin Anna Henlen (1850-1923), saksalaisen patologin ja fysiologin F. Henlen tyttären kanssa . Hänellä oli kolme poikaa, joista kaksi kuoli sodassa, ja kolme tytärtä, joista kaksi kuoli nuorena. Paul Merkelin poika oli oikeustieteen professori Greifswaldin yliopistossa [2] .
Vuonna 1872 Merkel hyväksyttiin professoriksi Rostockin yliopiston anatomian laitokselle . Vuonna 1883 F. Merkelistä tuli anatomian professori Königsbergin Albertinan yliopistossa. Vuodesta 1885 elämänsä loppuun asti hän opetti Göttingenin yliopistossa.
Vuodesta 1880 hän oli Saksan Leopoldinan kansallisen tiedeakatemian ( saksa: Deutsche Akademie der Naturforscher Leopoldina ) jäsen ja Göttingenin humanististen tieteiden seuran ( saksa: Gesellschaft der Wissenschaften zu Göttingen ) jäsen.
Tieteellinen toiminta
Vuonna 1875 Merkel löysi selkärankaisten orvaskeden solut, jotka osallistuivat mekanoreseptioon , ja julkaisi artikkelin [3] , jossa hän esitti niistä täydellisen kuvauksen. Hän kutsui näitä soluja aistisoluiksi ( saksaksi: Tastzellen ); nämä tunnetaan nykyään Merkelin ruumiina (tai Merkel-levyinä ) [4] [5] .
Merkel ehdotti ensimmäisenä (edelleen voimassa olevan) säännön käyttöä anatomisissa kartastoissa, joiden mukaan valtimot on merkitty punaisella, suonet sinisillä ja hermot keltaisilla.
Valitut teokset
- Über eine anomale Verbindung des M. pectoralis maior und latissimus dorsi. Zeitschrift fur rationelle Medicine 29 d. III. Reihe (1867)
- Zur Anatomie der Iris. Zeitschrift für rationelle Medicin Bd. 31 (1868)
- Mitteilurgen über Stützzellen. Göttinger Nachrichten 1869, Nr. yksi.
- Henle, Merkel. Über die sogenannte Bindesubstanz der Zentralorgane des Nervensystems. Zeitschrift für rationelle Medicin Bd. 34, III. Reihe (1869)
- Der Dictator pupillae. Zeitschrift für rationelle Medicin Bd. 34 (1869)
- Über die Macula lutea des Menschen und die Ora serrata einiger Wirbeltiere. Avajaisväitöskirja. Leipzig, W. Engelmann, 1869.
- Die Zonula ciliaris. habitationsschrift. Leipzig, Engelmann, 1870
- Zur Kenntnis der Stäbchenschicht der Retina. Archiv für Anatomie, Physiologie und Wissenschaftliche Medicine (1870)
- Die Stützzellen des Menschlichen Hoden. Archiv für Anatomie, Physiologie und Wissenschaftliche Medicine (1870)
- Vorläufige Mitteilungüber das quergestreifte Muskelgewebe. Göttinger Nachrichten 1871
- Die Linea nuchae suprema, anatomisch und anthropologisch betrachtet. Leipzig, Engelmann, 1871.
- Makroskopische Anatomie des Auges und Seiner Umgebungen. [w:] Handbuch der Augenheilkunde; Leipzig, 1874.
- Untersuchungen aus dem anatomischen Institut zu Rostock. Rostock, Stiller'schen Hof- und Universitäts-Buchhandlung, 1874. 99 ss.
- Die trophische Wurzeln des Trigeminus.
- Das Mikroskop und seine Anwendung. München, 1875. XII + 324 ss.
- Ueber den Bau der Lendenwirbelsäule. Archiv fur Anatomie und Physiologie 1877, 1: 314-333
- Yli die Endigungen der sensiblen Nerven in der Haut der Wirbeltiere. Rostock, 1880.
- Handbuch der topografinen anatomia. Braunschweig 1885-1907.
- Der Musculus superciliaris . Anatomischer Anzeiger 2, ss. 17-18 (1886)
- Ueber die Halsfascie . Anatomische Hefte 1 (1892)
- Das Auge des Neugeborenen . Anatomische Hefte 1 (1892)
- Ergebnisse der Anatomie und Entwickelungsgeschichte.
- Menschliche Embryonen verschiedenen Alters auf Medianschnitten untersucht. Ein Beitrag zu Mechanik der Entwicklung. Göttingen, Dieterich, 1894. 39 ss.
- Darmsystem. [w:] Handbuch der Anatomie; osa 6. Jena, 1902.
- Die Anatomie des Menschen. Mit Hinweisen auf die ärztliche Praxis. 6 Abteilungen in 11 Banden. Wiesbaden, JF Bergmann, 1913-1918.
- Der Schenkelsporn. Centralblatt für die medicinischen Wissenschaften, 11 (27): 417-432 (1873)
- Bemerkungen zum Beckenwachstum . Anatomische Hefte 20 (1903)
- Betrachtungen ueber die Entwicklung des Bindegewebes . Anatomische Hefte (1909)
- Beobachtungen ueber den Haarwechsel in der menschlichen Kopfhaut . Anatomische Hefte 57 (1919)
Muistiinpanot
- ↑ 1 2 Friedrich Sigmund Merkel // Kuka nimesi sen? (Englanti)
- ↑ 12 Zimmermann , 1994 .
- ↑ Merkel F. Tastzellen und Tastkörperchen bei den Hausthieren und beim Menschen // Archiv für mikroskopische Anatomie , 1875, 11 (1, Täydennys). - s. 636-652.
- ↑ Halata Z., Grim M., Baumann K. I. Friedrich Sigmund Merkel ja hänen "Merkel-solunsa", morfologia, kehitys ja fysiologia: Katsaus ja uudet tulokset // The Anatomical Record , 2003, 271A (1). - s. 225-239. doi : 10.1002 / ar.a.10029
- ↑ Halata Z., Baumann K. I., Grim M. Merkel Hermopäätteet, jotka toimivat mekanoreseptoreina selkärankaisissa // Merkelin solu: rakenne - kehitys - toiminta - syövän muodostuminen / Baumann K. I., Halata Z., Moll I. (Toim.). - Berliini, Heidelberg: Springer Verlag, 2003. - xiv + 248 s. - ISBN 978-3-642-05574-4 . . - s. 3-6.
Kirjallisuus
- Zimmermann V. Merkel, Friedrich // Neue Deutsche Biographie. Bändi 17. - Berliini: Duncker & Humblot, 1994. - ISBN 3-428-00198-2 . . - S. 145.
Linkit
Temaattiset sivustot |
|
---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
---|
Bibliografisissa luetteloissa |
---|
|
|