Mikroilmasto ( kreikaksi μικρός ( mikros ) + κλίμα ( klimatos ) ) - ilmaston ominaisuudet pienissä tiloissa, jotka johtuvat maaston ominaisuuksista ( metsä , pelto , selvitys , suo , rannikko , tekojärvi , rinteen suunta , suoja tuulelta jne.).
Mikroilmaston tutkimuksella on suuri käytännön merkitys, varsinkin viljelykasvien kaavoituksessa, kylpylöiden , lepokodien järjestämisessä [1] .
Tämä on huoneen sääolosuhteiden kompleksi: lämpötila , suhteellinen kosteus , ilman ionien määrä , ilmanvaihto, ilman nopeus, kiinteiden hiukkasten (pöly) pitoisuus ilmassa, miellyttävien hajujen esiintyminen ( aromaterapia ) jne. Asuin- ja julkisten rakennusten mikroilmastolle optimaalinen lämpimänä vuodenaikana pidetään: ilman lämpötila 22-25 °C, suhteellinen kosteus 30-60%, ilmannopeus enintään 0,25 m / s; kylmänä vuodenaikana nämä luvut ovat 20–22°C, 30–45 % ja 0,1–0,15 m/s. Tässä tapauksessa vaakasuuntainen lämpötilaero ikkunoista vastakkaiseen seinään ei saa ylittää 2 °C ja pystysuunnassa 1 °C jokaista huonekorkeusmetriä kohden [2] [3] .
Miellyttävän mikroilmaston luomiseksi huoneessa käytetään erityisiä järjestelmiä: kylmänä vuodenaikana - lämmitysjärjestelmät : kaasu-, puu- tai hiiliuunit; keskitetty vesijärjestelmä, harvoissa tapauksissa (vanhentuneena) höyrylämmitys (asuin- ja julkisiin rakennuksiin on kielletty); lämmittimet ja sähkölämmittimet. Tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmät (poistoilman lämpöenergian talteenotto on mahdollista). Ilmankostutusjärjestelmät (höyry, ultraääni, perinteinen haihdutus (kylmä)).
Lämpiminä ja kuumina vuodenaikoina - ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät (jäähdyttimet, kosteudenpoistajat, pölynpoistolaitteet).
| Ekosysteemi | |
|---|---|
| luonnonalueita | |
| Toiminnalliset komponentit | |
| Rakenteelliset komponentit |
|
| Abioottiset komponentit |
|
| Toiminta |
|
| Ekosysteemin saastuminen | |