Konsortiot ( englanninkielisestä konsortiosta "participation; Community") on biokenoosin rakenneyksikkö , joka yhdistää autotrofisia ja heterotrofisia organismeja spatiaalisten (paikallisten) ja ravitsemuksellisten (trofisten) yhteyksien perusteella [1] .
Ajatuksen konsortiosta biogeosenoosin rakenneyksikkönä muotoili venäläisessä kirjallisuudessa 1950-luvun alussa eläintieteilijä V.N. Beklemishev (1890–1962): tai yhdestä lajin yksilöstä koostuva konsortio - edificator consortia ja useita yksilöiden - epibiontit ja endobiontit, jotka asettuvat rakentajan keholle" [2] . Läheisen, mutta hyvin yleisen määritelmän antoi geobotanisti L. G. Ramensky (1884-1953), joka ymmärtää konsortion "yhdistelmänä heterogeenisiä organismeja, jotka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa tunnetun yhteisen kohtalon kautta" [3] .
Vihreän kasvin populaatiota kutsutaan ydin- tai konsortiodeterminantiksi , muita organismeja kutsutaan konsorteiksi . Metsän biogeosenoosissa kuusi voi siis olla konsortion ydin , puolisot - erilaiset kuusessa ruokkivat hyönteiset , kuusessa loistavat sienet , sen päällä pesivät linnut jne. Konsortion organismien välinen suhde on erittäin monipuolinen. Joissakin tapauksissa puolisot liittyvät suoraan (suoraan) autotrofiseen kasviin, toisissa epäsuorasti (epäsuorasti) muiden puolisoiden kautta; joissain tapauksissa konsortiodeterminantti on konsortin aineen ja energian lähde (ns. troofisia yhteyksiä havaitaan ), toisessa tapauksessa sitä käytetään elinympäristönä ( paikalliset yhteydet), joissakin tapauksissa on sekayhteyksiä.
Konsortion muodostavien organismilajien määrä on erittäin suuri. Selkärankaiset ja selkärangattomat , sienet , bakteerit , aktinomykeetit , alkueläimet jne. toimivat puolisoina .
| Ekosysteemi | |
|---|---|
| luonnonalueita | |
| Toiminnalliset komponentit | |
| Rakenteelliset komponentit |
|
| Abioottiset komponentit |
|
| Toiminta |
|
| Ekosysteemin saastuminen | |