Mozdok kabardilaiset | |
---|---|
kabard.-cherk. Mazdagu Adygeher | |
Tyyppi | etnografinen ryhmä |
Etnohierarkia | |
Rotu | valkoihoinen |
Rotutyyppi | Pontic |
yhteisiä tietoja | |
Kieli | Mozdokin murre kabardino-cirkassialaisesta kielestä |
Kirjoittaminen | kabardi-tsirkassia |
Uskonto | Kristinusko ja islam |
Osana | sirkessilaiset (cirkassilaiset) |
Moderni asutus | |
Pohjois-Ossetia Stavropolin alue |
Mozdok -kabardit ( Kabard-Cherk. mazdegu adyge, pl. mazdegu adygeher ) ovat kabardilaisten ( tsirkassilaisten ) etnografinen ryhmä , jolla on sekoitettu ortodoksinen ja muslimiuskonto . Nyt he asuvat tiiviisti Pohjois-Ossetian Mozdokin alueella ja Stavropolin alueen Kurskin alueella .
Mozdokin kabardilaisten eristäminen kabardilaisten yleisestä ympäristöstä alkoi 1700-luvun jälkipuoliskolla , kun yksi Pikku Kabardan hallitsijoista, Dzhilyakhstanovien (Mudarovien) ruhtinasperheestä kotoisin oleva Kurgoko Kanchokin, kääntyi. ortodoksisuuteen, yhdessä seurakuntansa kanssa asettui Mezdogun alueelle ( Kabard.-Cherk. Mazdegu - "kuuro metsä" ), jonne perustettiin Venäjän sotilaslinnoitus Mozdok . Myöhemmin karanneet kabardilaiset talonpojat alkoivat asettua Mozdokin sotilaalliseen linnoitukseen, jossa jotkut muuttivat sukunimensä venäläisiksi ja heidät kastettiin, mikä vapautui omistajiensa vallasta, kuten venäläiset ja muut linnoituksessa asuvat kristityt.
Vuonna 1993 Mozdokissa perustettiin ensimmäinen kabardilainen kansalliskulttuuriseura Pohjois-Ossetiassa - Mozdokkabardien liitto ( Kabard-Cherk. Mazdegu Adyge Khase ), jota johti A. B. Shekemov [1] . Järjestön tarkoituksena oli yhdistää Mozdokin alueen ja Stavropolin alueen Kurskin alueen kabardit sekä luoda kulttuurisia ja taloudellisia siteitä Pohjois-Kaukasuksen adygeihin ja ulkomaiseen Adyghe-diasporaan.