Musaev, Kenesbai Musaevich

Kenesbai Musaev
kaz. Kenesbai Musaev
Syntymäaika 24. maaliskuuta 1931( 24.3.1931 )
Syntymäpaikka Sozakin piiri , Syr-Darya Okrug , Kazak ASSR , Venäjän SFNT , Neuvostoliitto
Kuolinpäivämäärä 26. toukokuuta 2020( 26.5.2020 ) (ikä 89)
Kuoleman paikka
Maa
Tieteellinen ala kielitiede , turkologia , käännös
Työpaikka Kielitieteen instituutti RAS
Alma mater Kazakstanin osavaltion yliopisto
Akateeminen tutkinto Filologian tohtori (1969)
Akateeminen titteli professori (1972)
tieteellinen neuvonantaja E. V. Sevortyan
Opiskelijat Memetov Aider, O. Suleimenov
Palkinnot ja palkinnot Venäjän federaation arvoisat tiedetyöntekijät OrdenParasat.png, 5 mitalia Neuvostoliitosta, Venäjältä, Kazakstanista

Kenesbai Musaevich Musaev ( kazakstani Kenesbai Mұsaұly Musaev ; 24. maaliskuuta 1931 , Suzakin piiri , Syr-Daryan piiri , Kazakstanin ASSR , RSFSR , Neuvostoliitto  - 26. toukokuuta 2020 , Moskova , Venäjä [1] ) - neuvosto- ja venäläinen turkkilainen Neuvostoliiton (myöhemmin IVY ) kansojen kielet ja kielet, filologian tohtori (1969), professori (1972), Kazakstanin tasavallan kansallisen tiedeakatemian akateemikko (2003), Venäjän kunniatutkija Liitto (2004).

Elämäkerta

Syntynyt Kumistin kylässä Etelä-Kazakstanin alueen Sozakin alueella Keski -Zhuzin Konyrat -klaanista kotoisin olevan kolhoosi Musa Shoitanovin kazakstanilaiseen perheeseen . Äiti - Biedilova Ashen Konurshunak-klaanista. Vuonna 1944 hän valmistui Kumistin kylän seitsenvuotisen koulun kuusi luokkaa. Vuonna 1947 hän valmistui arvosanoin Turkestanin pedagogisesta koulusta. Samana vuonna Etelä-Kazakstanin alueellinen julkisen koulutuksen osasto lähetti hänet Moskovaan Moskovan valtionyliopiston mekaniikka-matematiikan tiedekuntaan , mutta häntä ei hyväksytty, koska hän ei ollut tuolloin täyttänyt 17 vuotta. Sitten K. M. Musaev palasi Kazakstaniin ja tuli sisään, ja vuonna 1952 hän valmistui Kazakstanin kielen ja kirjallisuuden osastolta Kazakstanin valtionyliopiston (nykyinen al-Farabin mukaan nimetty Kazakstanin kansallinen yliopisto ) filologisen tiedekunnan kazakstanin kielen ja kirjallisuuden osastolta [2] .

Valmistuttuaan yliopistosta hän tuli Neuvostoliiton tiedeakatemian kielitieteen instituutin tutkijakouluun . Sen esimiehenä tuli E. V. Sevortyan . Joulukuussa 1957 hän puolusti väitöskirjaansa "Verbi-nominaalirakenteista nykyaikaisessa kazakstanin kielessä". Joulukuussa 1968 hän puolusti väitöskirjaansa "Karaitien kielen rakenne" filologian tohtoriksi [2] .

Vuodesta 1956 vuoteen 1989 - tohtori, nuorempi, vanhempi, johtava tutkija ja vuodesta 1989 - Venäjän tiedeakatemian kielitieteen instituutin päätutkija.

Vuosina 1956-1992 hän opetti kirjallisessa instituutissa ensimmäistä kertaa kazakstanin, kirgisian, turkmeenien, karakalpakin, tataarin, altain ja hakassin kieliä. Gorki . Hän julkaisi kolme kazakstanilaista ja kaksi kirgisian ryhmää, joista jokainen opiskeli kieltä viisi vuotta. Musaevin valmistuneita ovat: O. Suleimenov , B. Kaiyrbekov, Zh. Daribaeva , Musa Murataliev ym. Hänen välittömässä ohjauksessaan koulutettiin 12 tohtoria ja 27 tiedekandidaattia Venäjältä ja muista maista.

Vuonna 1997 hänestä tuli ensimmäinen kazakstanin kielen opettaja Moskovan valtionyliopiston Aasian ja Afrikan maiden instituutin turkkilaisen filologian laitoksella (toisena turkkilaisena kielenä) . Lomonosov .

Perhe

Valitut tieteelliset teokset

341 tieteellisen artikkelin kirjoittaja, erityisesti:

K. M. Musaev antoi merkittävän panoksen filologiseen tieteeseen töillään turkkilaisen tutkimuksen ja kielitieteen yleisten ongelmien alalla, turkkilaisten kielten vertailevan historiallisen kieliopin ongelmien kehittämisessä. Hän kirjoitti ensimmäisen akateemisen "Karaitien kielen kieliopin", ensimmäiset yleistävät teokset IVY-maiden kansojen kielten aakkosista ja oikeinkirjoituksesta. Professori Musaevin ohjauksessa kirjoitettiin ensimmäiset suuret yleisteokset terminologian kehittämisestä IVY:n, Neuvostoliiton autonomisten tasavaltojen kansojen kielillä. Hän julkaisi teoksia kielten rakentamisen ongelmista IVY:ssä, kirjallisten turkkilaisten kielten kehityksestä, joissa esitettiin uusia ideoita ja teoreettisia säännöksiä kielten kehityksen sosiologisista ongelmista, altistiikasta , kontaktologiasta , syntaksista , fraseologiasta, synkronisesta kielioppista. , dialektologia, kielten historia jne. Hän on Raamatun kääntäjä Neuvostoliiton ja Venäjän tasavaltojen kielille. Hänellä oli laaja kokemus kazakstanin kielen opettamisesta venäjän-, englannin- ja kazakstaninkielisille opiskelijoille.

Raamatun kääntäjä, Ron Hubbard Dianeticsin kirjoja englannista kazakstaniin. R. Hubbard, Dianetic. M., 1999. 1990-luvun alussa hän aloitti Raamatunkäännösinstituutissa projektin Uuden testamentin kääntämiseksi monille kielille, mukaan lukien Nogai . Uuden testamentin käännöstyön ansiosta kehitettiin uskonnollisen terminologian sanakirja, joka heijastui myös uuteen Nogai-venäläiseen sanakirjaan, jonka on laatinut Karachay-Cherkess Institute for Humanitarian Studies K. M. Musaevin osallistuessa.

Hän oli Venäjän turkologien komitean varapuheenjohtaja, "Russian Turkology" -lehden apulaispäätoimittaja, pienten kansojen kulttuurien säilyttämistä ja kehittämistä käsittelevän tieteellisen neuvoston toimiston jäsen, perustaja ja ensimmäinen Kazakstanin kulttuurin säilyttämistä edistävän alueellisen julkisen järjestön "Kazakstanin kieli" ("kazakstanin kieli") puheenjohtaja, Moskovan alueellisen Kazakstanin kansallisen kulttuuriautonomian järjestäjä ja ensimmäinen presidentti. Turk Dil Kurumun ( Turkki , 1988) kunniajäsen . Abdu-Aziz al-Babtin -palkinnon saaja (Kuwait, 1998). " Kirgisian julkisen koulutuksen huippuosaamista " (1991). Kansainvälisen yliopiston kunniaprofessori. Kozhakhmet Yasawi (2002). Hänelle myönnettiin Parasat-ritarikunta (Kazakstan), 5 Neuvostoliiton, Venäjän ja Kazakstanin mitalia.

Muistiinpanot

  1. ↑ obit: Kenesbai Musaev (1931–2020) . Kielitieteen instituutti RAS. Haettu 27. toukokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 7. kesäkuuta 2020.
  2. ↑ 1 2 Tadinova, R. A. Kenesbay Musaevich Musaev vuosipäivänä // Ural-Altai-tutkimukset. - Moskova, 2011. - Nro 2 (5). - S. 123-126. — ISSN 2079-1003 .
  3. ↑ Venäjän federaation presidentin asetus 12. maaliskuuta 1997 nro 218 . Kremlin.ru . Haettu 5. heinäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 30. tammikuuta 2021.
  4. ↑ Tadinova R. A. Sana Kenesbay Musaevista . MONUMENTA ALTAICA . Haettu 5. heinäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 9. heinäkuuta 2021.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen