Hautajaispuhe ja rukous
Hautapuhe ja -rukous ( Hung. Halotti beszéd és könyörgés ) on vanhin tunnettu latinalaiseen käsikirjoitukseen kirjoitettu unkarinkielinen ja uralilainen teksti, joka on peräisin vuosilta 1192-1195. Teksti on rukouskoodin asiakirjassa f.154a. Unkarinkielisiä muinaismuistomerkkejä on useita 10-1100-luvuilla, mutta ne sisältävät vain yksittäisiä unkarilaisia sanoja tai lauseita, ja "Hautapuhe ja -rukous" on ensimmäinen täysimittainen teos. Vuodesta 1813 lähtien käsikirjoitusta on säilytetty Budapestissa , Unkarissa , ja se on nyt Széchenyin kansalliskirjastossa .
Tärkeys
Hautakivipuhe ja -rukous saa merkittävimmän historiallisen merkityksen, koska se on vanhin säilynyt unkarinkielinen teos ja myös vanhin Ural-kielinen teos , vaikka yksittäisiä sanoja ja jopa lyhyitä epätäydellisiä lauseita esiintyy aikaisemmassa kirjoituksessa. monumentteja, esimerkiksi Veszprem - laakson luostarin perustamiskirjassa (997-1018/1109) tai Tihanyn luostarin peruskirjassa (1055).
Rakenne
Dokumentti koostuu kahdesta osasta: eukaristian tekstistä (26 riviä ja 227 sanaa) ja rukouksesta (6 riviä ja 47 sanaa). Toistuvia sanoja lukuun ottamatta tekstissä on 190 unkarilaista yksittäistä termiä. Teos on kirjoitettu latinankielisen version pohjalta, joka on samassa koodeksissa. "Hautakivipuhe ja -rukous" on kuitenkin erillinen teos, joka perustuu vain alkuperäiseen, eikä ole vain käännös.
Teksti
Hautajaispuhe
Sermo ſup ſepulchrum. Latiatuc feleym zumtuchel
mikrofoni vogmuc. yſa pur eſ chomuv uogmuc. Menyi milotben
terumteve eleve miv iſemucut adamut. eſ odutta vola neki
paradiusum hazoa. Eſ mend paradiſumben uolov gimilcictul
munda neki elnie. Heon tilutoa wt ig fa gimilce tvl. Ge
mundoa neki meret nu[m]eneyc. yſa ki nopun emdul oz gimilſ
twl. halalnec halalaal holz. Hadlaua choltat terumteve iſten
tul. ge feledeve. Engede urdung intetvinec. eſ evec oz tiluvt
gimilſtwl. es oz gimilſben halalut evec. Eſ oz gimilſnek vvl
keſeruv uola vize. halaa turchucat mige zocoztia vola.
Num heon muga muualle luokittelematon. ge mend w foianec halalut evec.
Horogu vec iſten. eſ veteve wt ez muncaſ vilagbele. eſ levn
halalnec eſ poculnec feze. eſ mend w nemenec. Kic ozvc.
miv vogmuc. Hog eſ tiv latiatuv ſzumtuchel. iſa eſ num
igg ember mulchotia ez vermut. yſa mend ozchuz iarov
vogmuc. Wimagguc uromv iſten kegilmet ez lelic ert. halata
iorgoſſun w neki. eſ kegiggen, eſ bulſassa mend w bunet.
Eſ vimagguc ſzen achſcin mariat. eſ bovdug michael arkkienkeli.
eſ korjaa angelcut. halaa uimaggonocerette. Eſ uimagguc
ſzent peter urot. kinec odut hotolm ovdonia. eſ ketnie.
halaa ovga paranna w bunet. Eſ vimagguc mend ſzentucut.
halaa legenec neki ſeged uromc ſcine eleut. halata iſten iv ui-
madſagucmia bulſaſſa w bunet. Eſ zoboducha wt urdung
ildetuitvl. eſ pucul kinzotviatwl. eſ vezeſſe wt paradiſu[m]
nugulmabeli. eſ oggun neki munhi uruzagbele utot. eo
korjaa iovben rezet. Eſ keaſſatuc uromchuz charmul. Kir[ie e]l[eison].
Rukous
Scerelmes bratym uimagg(om)uc ez ſcegin ember lilki ert.
kit vr ez nopun ez homuſ világ timnucebelevl mente.
kinec ez nopun teſtet tumetivc. hug ur uvt kegilmehel
Abraham. yſaac. iacob. kebeleben belhezie: halaa birſagnop
ivtva mend vv ſcentii ef unuttei cuzicun iov
felevl iochtotnia ilezie vvt. Eſ tivbennetuc. clamate iii. Kyrie eleison].
Kirjallisuus
- Döbrentei, Gábor: Regi magyar nyelvemlekek (I.). Buda, 1838 [1]
- Zolnai, Gyula: Nyelvemlékeink a könyvnyomtatás koráig. Budapest 1984 [2]
- Benkõ, Lorand: Az Árpád-kor magyar nyelvű szövegemlékei. Budapest, 1980.
- A. Molnar Ferenc: A legkorabbi magyar szövegemlekek. Luet, tulkes, selitys, frazeologia. Agatha XVIII. A Debreceni Egyetem Bölcsészettudományi Kara, Klasszika-filológiai Tanszek. Nyelvi es Művelődéstörteneti Adattar Kiadványok 8. Debrecen, 2005
- Rukoile György életrajza a jezsuita.hu-n
- [Révai Miklós] Revai, Joannis Nicolai (1803). Antiquitates literaturae Hungaricae. Osa 1 . Pestini: Typis Mathiae Trattner, M. DCCC. III. 360p.
- Madas Edit (2002). Halotti bezéd = Die Grabrede . Hasonmas kiadas. Budapest: Orszagos Szechenyi Könyvtar. [12] s. (Margaritae Bibliothecae Nationalis Hungariae)
- Töltessy Zoltán (2007). A Halotti Bezéd ja Könyörgés korai közlései : szövegek betűhű átírásban ja ertelmezések [Az illusztrációt Toltéssyné Szabari Cecília tervezte ; [kozread. a] Miskolci Egyetem.] Boldva ; Miskolc : Miskolci Egyetem. 84p.
- Madas Edit (2007). "A szóbeliseg es az írásbeliség határán." Teoksessa: Szegedy-Maszák Mihály (főszerk.) A magyar irodalom történetei. [yksi. köt.], A kezdetektől 1800-ig . Budapest: Gondolat. 703 s.
- Horváth János: A magyar irodalmi viljelyn alkuei, Bp 1931.
- Jakubovich-Pais: Omagyar olvasókönyv, Pécs 1929.
Linkit