Brasilian itsenäisyyden muistomerkki

Monumentti
Brasilian itsenäisyyden muistomerkki
portti. Monumento à Independência do Brasil
23°34′49″ eteläistä leveyttä sh. 46°36′36″ läntistä e.
Maa  Brasilia
Kaupunki Sao Paulo
Sijainti São Paulo , Ipiranga [1] [1] ja São Paulon eteläinen vyöhyke [d] [1] [1]
Kuvanveistäjä Ettore Ximenes
Arkkitehti Manfredo Manfredi
Perustamispäivämäärä 1922
Rakentaminen 1884 - 1926_  _
Materiaali Graniitti , pronssi
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Brasilian itsenäisyysmonumentti ( port. Monumento à Independência do Brasil ) on graniitti- ja pronssinen veistos São Paulon kaupungissa Brasiliassa . Se tunnetaan myös nimellä "Ipirangan muistomerkki ( port. Monumento do Ipiranga )" tai "Isänmaan alttari ( portti. Altar da Pátria )". Muistomerkki sijaitsee Ipiranga -joen rannalla São Paulon kaupungissa historiallisella paikalla, jossa Brasilian keisari Pedro I julisti maan itsenäisyyden 7. syyskuuta 1822 [2] [3] .

Muistomerkin suunnittelivat ja rakensivat italialainen kuvanveistäjä Ettore Ximenes ja italialainen arkkitehti Manfredo Manfredi juhlimaan Brasilian itsenäisyyden ensimmäistä satavuotisjuhlaa.

Crypt

Keisarillinen krypta ja kappeli sijaitsevat monumentin sisällä. Krypta rakennettiin vuonna 1972 keisari Pedro I :n ruumiille sekä hänen vaimoinsa itävaltalaisen Maria Leopoldinan ja Leuchtenbergin Amelian ruumiille . Krypta vihittiin katoliseksi kappeliksi prinssi Pedro Enrique Orléans-Braganzan pyynnöstä . Pedro I :n ja Amelian Leuchtenbergin ruumiit siirrettiin Lissabonin Braganzan talon kuninkaallisesta panteonista , kun taas itävaltalaisen Maria Leopoldinan ruumiit siirrettiin Rio de Janeirossa sijaitsevan Pyhän Antoniuksen luostarin keisarisesta mausoleumista [2] [3] .

Galleria

Muistiinpanot

  1. 1 2 3 4 http://monumentos.art.br/monumento/monumento_da_independencia
  2. ↑ 1 2 Fábio Rodrigo de Moraes. Uma coleção de história em um museu de ciências naturais: o Museu Paulista de Hermann von Ihering  (port.)  // Anais do Museu Paulista: História e Cultura Material. - 2008-06. — Voi. 16 , iss. 1 . — s. 203–233 . — ISSN 0101-4714 . - doi : 10.1590/S0101-47142008000100006 .
  3. ↑ 1 2 Ricardo Oria. Construindo o Panteão dos Heróis Nacionais: monumentos à República, rituais cívicos eo ensino de História  (port.)  // Revista História Hoje. - 2014. - Vol. 3 , iss. 6 . — s. 43–66 . — ISSN 1806-3993 . - doi : 10.20949/rhhj.v3i6.137 . Arkistoitu 15. toukokuuta 2021.