Hylätty kaupunki | |||
parainen | |||
---|---|---|---|
Lanttu. Paraisten fin. parainen | |||
|
|||
60°18′ pohjoista leveyttä. sh. 22°18′ tuumaa e. | |||
Maa | Suomi | ||
lyani | Länsi Suomi | ||
maakunnat | Alkuperäinen Suomi | ||
Historia ja maantiede | |||
Perustettu | 1977 | ||
Ensimmäinen maininta | 1948 | ||
Hylätty kaupunki | 2009 | ||
Neliö | 476,73 km² | ||
Aikavyöhyke | UTC+2:00 , kesä UTC+3:00 | ||
Väestö | |||
Väestö | 12 266 ihmistä ( 2008 ) | ||
Tiheys | 44,9 henkilöä/km² | ||
Virallinen kieli | Ruotsin kieli | ||
parainen.fi (ruotsi) (suomi) |
|||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Parainen [1] ( suom. Parainen ) tai Parainen ( ruotsiksi Parainen ) on samannimisen kaupungin kuntapiiri , entinen kaupunki Alkuperä - Suomen läänissä Länsi - Suomen läänissä kaupunkien välittömässä läheisyydessä . Turusta ja Kaarinasta . _
1.1.2009 lähtien se on liitetty Nauvon, Korpon, Houtskarin ja Iniyon kuntiin muodostaen uuden Vestobulandin ( Ruotsin Väståboland ) tai Länsi-Turunmaan ( Suomi Länsi-Turunmaa ); 1.1.2012 kaupunki sai nimekseen Parainen [2] .
Ensimmäinen maininta Paraisten asutuksesta on peräisin 1100 - luvulta .
Kaupunkiasutuksen asema vahvistettiin vuonna 1948 ja kaupunki - vuonna 1977 .
Kaupungissa on monia nähtävyyksiä, kuten esimerkiksi maailman kaunein saaristo, Suomen ja Skandinavian suurin 100 metriä syvä avolouhos, jossa kaivostoimintaa on jatkunut 1300 -luvulta lähtien ; keskiaikainen harmaagraniittikirkko, Vanhan Malmin alue, Skuttalan museo sekä kotiseutu- ja teollisuusmuseot, Fredrikan tupa -museokahvila, Qvidjanin keskiaikainen kartano, Stenthorpin lammastila, Lofsdalin kartano antiikkisine sisätiloineen, Lenholmin luonnonsuojelualue tammilehtoineen ja rantaniityt, 1700-luvun Sattmarkin merimieskota, Tammiluodon viinitila Lemlahden saarella, Suomen ainoa sikaritehdas J. Sundqvistin sikaritehdas ja Viola Renvallin ruusutarha kaupungintalon lähellä [3] .
Yksi suomalaistaiteilijan Dora Walrusin (Anna Dorothée (Dora) Wahlroos) 1800-luvun lopulla kirjoitetuista maalauksista on teos Ilta Paraisilla (Iltaparainen). Taiteilija maalasi myös vuosina 1896-1897 Paraisten kirkon alttarin Vuorisaarnalla (Alttaritaulu on nimeltään Vuorisaarna).
Paraisten kautta avautuu tie, joka johtaa Korppoon läpi saariston saaria pitkin. Reitin kokonaispituus on 250 kilometriä.
Kätevin merireitti Paraisiin (Paraisiin) on eteläinen väylä, jonka syvyys on 7,5 m Paraisten Portin (Paraisten portin) kautta. Turun puolelta voit valita väylän Hessundin sillan alta, kaupungin ympäri itäpuolella. Väylän syvyys on 1,5 m. Kolmas vaihtoehtoinen reitti kulkee Airistosta väylää pitkin 2,1 m syvyyteen Stormälön ja Lillmälön niemien välillä. Tämän polun varrella on laskusilta sekä silta ja voimajohdot, joiden vapaa korkeus on 14 m.
Joka vuosi kaupungissa järjestetään: Saaristomarkkinat, Paraisten päivät, Paraisten Urkujuhla, Vanhan Malmin kaupunginfestivaali, Teatteripuulaaki Kesäteatteri, maailmankuulu Rowlit-Party in Rock -festivaali, Maalaispirssi tai Kiva i Paras, Kulttuuriviikko, joka päättyy Yön puolelle. muinaisten valojen, Joulukadun ja Joulumarkkinoiden avajaiset Vanha Malmilla.
Paraisten asukkaista 54 % käyttää pääkielenään ruotsia ja 45 % suomea .
1980 | 1985 | 1990 | 1995 | 2000 | 2005 | 2010 | 2014 |
---|---|---|---|---|---|---|---|
14 563 | ↗ 15 236 | ↗ 15 712 | ↘ 15 583 | ↘ 15 295 | ↗ 15 298 | ↘ 15 501 | ↘ 15482 [4] |
Moottoritiet yhdistävät kaupungin muihin Suomen suuriin kaupunkeihin. Viestiä on myös saariston kaukaisimpien saarten luottilaivoissa ja lautoissa.
|
|
|
Varsinais-Suomen kaupungit ja kunnat | |||
---|---|---|---|
| |||