Parvancorinae

 Parvancorinae

Parvancorin-lajien paleontologinen rekonstruktio
tieteellinen luokittelu
Verkkotunnus:eukaryootitKuningaskunta:EläimetAlavaltakunta:EumetatsoiEi sijoitusta:Kahdenvälisesti symmetrinenEi sijoitusta:protostomitEi sijoitusta:SulaminenEi sijoitusta:PanarthropodaTyyppi:niveljalkaisetLuokka:incertae sedisAarre:†  Parvancorinomorpha Lin, 2006Perhe:†  ParvancorinidaeSuku:†  Parvancorinae
Kansainvälinen tieteellinen nimi
Parvancorina Glaessner , 1958

Parvankorins [1] [2] ( lat.  Parvancorina , sanasta ancora parva - pieni ankkuri ) on kilpimäisten Ediacaran fossiilien suku . Niissä oli "harjanne" madallettu suhteessa symmetria-akseliin. Tämä "harjunne" voi olla korkeampi litistämättömissä fossiilinäytteissä . "Harjan" päässä on kaksi kaarta neljäsosan ympyrän muodossa. Niiden edessä on myös kaksi sisäkkäistä puolipyöreää viivaa. Todennäköisimmin hampaat kasvoivat esiin kohotetuista osista osoittaen kohti kehon keskustaa. Ne voisivat näyttää korotetuilta viivoilta. Fossiilit ovat yleensä noin 1 cm leveitä ja pitkiä, mutta joskus jopa 2 cm. Löytöpaikat sijaitsevat Etelä-Australiassa ja Valkoisenmeren rannikolla Venäjällä .

Systematiikka

Suvua Parvancorina on verrattu Kanadan Burgess Shalesta peräisin olevaan Skaniaan ja Kiinasta peräisin olevaan Primicaris larvaformis -lajiin , jotka ovat kambrian trilobiittien niveljalkaisia . Parvancorinaen kasvutapa ja elämäntapa ovat kuitenkin epätavallisia niveljalkaisille, mikä mahdollistaa niiden suhteen kumoamisen ilmeisten tosiseikkojen perusteella.

Paleobiology Database -sivuston mukaan joulukuusta 2017 lähtien sukuun kuuluu 2 sukupuuttoon kuollutta lajia [3] :

Muistiinpanot

  1. Ivantsov A. Yu., Leonov M. V. Vendilaisten eläinten jäljet ​​- Arkangelin alueen ainutlaatuiset paleontologiset esineet. - Arkhangelsk: Suojelualueiden osasto, 2008. - S. 72-75. - 96 s.
  2. Krylov I. N. Elämän kynnyksellä: Prekambrian arkiston 27. joulukuuta 2017 kopioiden orgaaninen maailma Wayback Machinessa / toim. toim. akad. V. V. Menner . - M.: Nauka, 1972. - S. 89. - 105 s.
  3. Parvancorina  (eng.) tiedot Paleobiology Database -sivustolla . (Käytetty: 14. tammikuuta 2018) .