William Paulet, Winchesterin ensimmäinen markiisi | |
---|---|
Englanti William Paulet, Winchesterin ensimmäinen markiisi | |
William Paulet pitelee valkoista sauvaa lordi High Treasurerin viran symbolina | |
1. Baron Saint John of Basing | |
9. maaliskuuta 1539 - 3. lokakuuta 1544 | |
Edeltäjä | otsikon luominen |
Seuraaja | John Paulet |
1. Earl of Wiltshire | |
19. tammikuuta 1550 - 10. maaliskuuta 1572 | |
Edeltäjä | luomisen luominen |
Seuraaja | John Paulet |
Winchesterin ensimmäinen markiisi | |
11. lokakuuta 1551 - 10. maaliskuuta 1572 | |
Edeltäjä | otsikon luominen |
Seuraaja | John Paulet |
Kuninkaallisen hovin valvoja | |
1532-1537 _ _ | |
Edeltäjä | Henry Guildford |
Seuraaja | John Russell, Bedfordin ensimmäinen jaarli |
Lordi Chamberlain | |
1543-1545 _ _ | |
Edeltäjä | William Sandys, 1. Baron Sandys |
Seuraaja | Henry Fitzalan, Arundelin 12. jaarli |
Kuninkaallisen hovin rahastonhoitaja | |
1538-1541 _ _ | |
Edeltäjä | William Fitzwilliam, Southamptonin ensimmäinen jaarli |
Seuraaja | Sir Thomas Cheney |
herra taloudenhoitaja | |
1544-1551 _ _ | |
Edeltäjä | Charles Brandon, Suffolkin ensimmäinen herttua |
Seuraaja | John Dudley, Northumberlandin ensimmäinen herttua |
Herra neuvoston puheenjohtaja | |
1546-1550 _ _ | |
Edeltäjä | Charles Brandon, Suffolkin ensimmäinen herttua |
Seuraaja | John Dudley, Northumberlandin ensimmäinen herttua |
Lordi Suuren Sinetin Vartija | |
1547-1547 _ _ | |
Edeltäjä | Thomas Risley, Southamptonin ensimmäinen jaarli |
Seuraaja | Richard Rich, 1. Baron Rich |
Lordi Rahastonhoitaja | |
1550-1572 _ _ | |
Edeltäjä | Edward Seymour, Somersetin ensimmäinen herttua |
Seuraaja | William Cecil, ensimmäinen paroni Burghley |
Syntymä |
noin 1483/1485 Fisherton Delamere , Wiltshire , Englannin kuningaskunta |
Kuolema |
10. maaliskuuta 1572 Basing House , Hampshire , Englannin kuningaskunta |
Hautauspaikka | Pyhän Marian kirkko Basingissa, Hampshiressa |
Suku | Paulettes |
Isä | Sir John Paulet |
Äiti | Alice Paulet |
puoliso | Elizabeth Capel |
Lapset | Chidioc, Thomas, Giles, Alice, Margaret, Marjorie, Eleanor, John |
Palkinnot | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
William Paulet ( eng. William Paulet ; suunnilleen 1483/85 - 10. maaliskuuta 1572) - englantilainen poliitikko, lordi rahastonhoitaja, suuren sinetin lordi, sukkanauharitarikunnan komentaja . Hänellä oli 1. Baron Saint John of Basingin arvonimi vuodesta 1539, Wiltshiren ensimmäinen jaarli vuodesta 1550 ja Winchesterin ensimmäinen markiisi vuodesta 1551.
Sir John Pauletin (1460–1525) vanhin poika Basing Castlesta Old Basingissa, lähellä Basingstokea, Hampshiressa , ja Nunny Castlesta Somersetissä . Hänen äitinsä oli hänen isänsä serkku Alice, Sir Williamin ja Elizabeth Pauletin tytär. Hän eli miehensä pidempään. Williamilla oli kuusi sisarusta, mukaan lukien Sir George Paulet Crondall Manorista Hampshiressa ja Eleanor Paulet (s. 1479), William Giffardin vaimo Itchell Manorista Youshotissa, myös Hampshiressa .
Hänen syntymäajastaan on jonkin verran erimielisyyttä, sillä useat viranomaiset viittaavat vuoteen 1483 tai 1485 [1] . Väite, että hän oli kuollessaan yhdeksänkymmentäseitsemän vuotta vanha, tarkoittaa, että hän oli syntynyt vuonna 1474 tai 1475 . On myös epävarmuutta siitä, missä hän syntyi, mutta se saattoi olla Fisherton Delameressa Wiltshiressä , yhdessä hänen isänsä kartanoista [2] [3] [4] .
Hänen isänsä, joka komensi joukkoja Cornish-kapinallisia vastaan vuonna 1497 , oli muinaisen Somerset-suvun nuoremman haaran pää, joka asui 1400-luvulla Pouletissa tai Pouletissa ja Roadissa lähellä Bridgwateria , ja hän oli John Pauletin poika. Elizabeth Roos. Williamin isoisoisä John Paulet (? - 1436/1437) hankki kartanoita Hampshiresta avioliiton kautta Constance Poyningsin, Thomas Poyningsin tyttärentytär ja perillinen, 5. Baron St. John of Basingin kanssa; hänen paronikautensa lakkasi olemasta hänen kuoltuaan 1428/1429.
William Paulet oli Hampshiren pääsheriffi vuosina 1512 , 1519 , 1523 ja uudelleen vuonna 1527 . Ritarina vuoden 1525 loppuun asti . Marraskuussa 1526 hänet nimitettiin kuninkaallisten kammioiden päälliköksi, ja samana vuonna hän esiintyi salaisessa neuvostossa [5] .
Noin 1509 hän meni naimisiin Elizabeth Capelin (k. 25. joulukuuta 1558), Lontoon lordipormestarin 1503-1504, 1510, Sir William Capelin (? - 1515), ja Margaret Arundelin tyttären kanssa. Pariskunnalla oli neljä poikaa ja neljä tytärtä [6] [7] :
Polet toimi lukuisissa tehtävissä pitkän uransa aikana, mukaan lukien [6] [8] :
Paul aloitti poliittisen uransa vuonna 1529, kun hänet valittiin Hampshiren kreivikunnan ritariksi . Vuonna 1532 hän seurasi kuningas Henrik VIII: aa Calais'ssa , Ranskassa, ja seuraavana keväänä hän seurasi Norfolkin herttua liittyäkseen Ranskan kuninkaan Francis I:n kanssa paavin kanssa järjestettävään kuulemiseen keskustellakseen Henrikin aikomuksesta erota Katariinasta. Vuonna 1536 hänet nimitettiin Pumberin metsänvartijaksi, ja 9. maaliskuuta 1539 hänestä tehtiin Basingin paroni St. John . Hänestä tuli Winchesterin piispakunnan taloudenhoitaja ja hänestä tuli kardinaali Thomas Wolseyn läheinen työtoveri ja Thomas Cromwellin ystävä. Hän oli myös kuninkaan taloudenhoitaja ja monissa muissa korkeissa viroissa [8] .
Vuosina 1535 ja 1536 William Paulet toimi yhtenä tuomareina John Fisherin, Sir Thomas Moren ja Anne Boleynin väitettyjen kumppaneiden oikeudenkäynneissä; vuonna 1535 hänestä tuli Lord Chamberlain. Hän johti osittain kuninkaallisia joukkoja Armon pyhiinvaellusta vastaan , kapinaa, joka puhkesi syksyllä 1536 , ja vuonna 1538 hänestä tuli kuninkaallisen talon rahastonhoitaja. Vuonna 1540 hänestä tuli Henry's Courtin edustajainhuoneen ja Liveriesin päällikkö, sukkanauharitari vuonna 1543 , Portsmouthin kuvernööri ja kuninkaan talon lordi steward vuonna 1545 . Vuonna 1546 hänestä tuli neuvoston lordipuheenjohtaja, ja vuonna 1547 hän oli kuningas Henrik VIII:n [5] testamentin toteuttaja .
Hän jatkoi poliittista ohjaustaan vuonna 1549 tukemalla Earl of Warwickia Somersetin herttua vastaan - palkkiona 19. tammikuuta 1550 hän sai Wiltshiren jaarlin ja Somersetin lordirahastonhoitajan arvon. Seuraavassa kuussa Warwick aloitti neuvoston puheenjohtajana. Kun Warwick luotiin Northumberlandin herttuaksi 11. lokakuuta 1551 , William Paulet sai Winchesterin ensimmäisen markiisin tittelin . Kuusi viikkoa myöhemmin hän palveli Lord High Stewardina Somersetin herttuan oikeudenkäynnissä.
Sanottiin, että Northumberland ja Winchester "hallitsivat alaikäisen kuningas Edward VI:n tuomioistuinta". Mary I Tudor jätti hänet kaikkiin hovitehtäviin. Hänen kuolemansa jälkeen hän pysyi lordirahastonhoitajana ja säilytti monia muita virkojaan, ja jopa vanhuudessaan (vuonna 1559 hän oli yli 70-vuotias) hän ei osoittanut merkkejä taantumisesta - hän oli ylihuoneen puhemies vuosina 1559 ja 1566 . . Hän pysyi hyvässä asemassa Englannin hallitsijoiden keskuudessa. Kuningatar Elizabeth vitsaili kerran: "Kunniani, jos rahastonhoitajani olisi ollut vain nuori mies, olisin sydämessäni löytänyt halun ottaa hänet aviomiehekseen ennen muita Englannissa." Myöhään iässä hän vastusti kaikkea sotilaallista tukea mannermaiselle protestantismille, koska hän pelkäsi sen johtavan eroon vahvasti katolisen Espanjan kanssa.
William Pauletilla oli hämmästyttävän pitkä ura Englannin uskonpuhdistuksen aikana. Aloittaessaan katolisena hän suostutteli Henryn nopeasti näkemään asiat Henryn näkökulmasta, kun päätös erota Roomasta oli tehty. Hänet palkittiin entisellä kirkon omaisuudella luostarien purkamisen jälkeen. Edward VI:n aikana hänestä tuli evankelinen protestantti ja hän vainosi sekä katolilaisia että Heinrichin konservatiiveja. Katolisen Mary Tudorin liittyessä hän ilmoitti kääntyvänsä uudelleen katolilaisuuteen ja alkoi vainota entisiä protestanttisia uskonveljiään ja jopa tuomitsi piispa Bonnerin "huolimattomuudesta harhaoppisten vainoamisessa". Elizabethin valtaistuimelle nousemisen jälkeen hän muutti jälleen näkemyksiään ja hänestä tuli anglikaanisuuden kannattaja. Kaiken kaikkiaan hän tunnusti viisi muutosta uskonnollisessa suunnassa. Kerran, kun häneltä kysyttiin, kuinka hän onnistui selviytymään niin monista myrskyistä, ei vain vahingoittumattomina, vaan koko ajan nousevana, hän vastasi: "Olen paju, ei tammi" [9] .
William Paulet oli vielä virassa, kun hän kuoli, hyvin vanha mies, Basing Housessa 10. maaliskuuta 1572 , talossa, jonka hän oli rakentanut uudelleen ja linnoitettu. Hänen hautansa on Basingin kirkon alttarin eteläpuolella [5] .
Paulet, William, Winchesterin ensimmäinen markiisi - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
![]() | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
Sukututkimus ja nekropolis | |
Bibliografisissa luetteloissa |