Tarina pikkujutuista

A Tale of Trifles  on venäläisen avantgarde-taiteilija Juri Annenkovin maanpaossa kirjoittama romaani, joka julkaistiin Berliinissä vuonna 1934 salanimellä Boris Temirjazev .

Luomisen ja julkaisun historia

Pseudonyymi B. Temirjazev ilmestyi vuonna 1927: Annenkov käytti sitä julkaisessaan Zveno-lehden kilpailuun kirjoitetun tarinan "Senka Pupsikin rakkaus". Sen jälkeen Annenkov julkaisi vielä 2 tarinaa, mutta jo Sovremennye Zapiskissa. Maahanmuuttajakritiikki havaitsi välittömästi siirtolaiskirjailijoille epätyypilliset "neuvostoliittolaiset" menetelmät.

Samalla salanimellä romaanin julkaisi vuonna 1934 Petropolis -kustantamo . Vain Mihail Osorgin tiesi, että sen kirjoittaja oli kuuluisa taiteilija . Muistelmissaan hän kertoo epäilivänsä aluksi Jevgeni Zamyatinia tästä ja lähetti kirjeen käsikirjoituksessa ilmoitettuun osoitteeseen, jossa hän lupasi julkaista tarinan, jos kirjoittaja tulee hänen luokseen itse, jopa sadetakissa ja naamiossa. Hän oli erittäin yllättynyt, kun hänen ystävänsä Annenkov [1] tuli tapaamaan häntä .

Sisältö

Kirja kertoo Venäjästä 1910-1920-luvuilla, koostuu 5 luvusta, siinä ei ole lineaarista juonia ja se on täynnä monia hahmoja, joista suurimmalla osalla on todellisia prototyyppejä kirjailijan tuttavien keskuudessa. Läpihahmona on vallankumouksellinen taiteilija Kolenka Khokhlov, jolla on vahvoja omaelämäkerrallisia piirteitä. Romaanin toiminta päättyy vuonna 1924 sekä kirjailijan että päähenkilön lähtöön Venäjältä. Mikhail Gellerin mukaan tarinan nimi on ironinen:

Pieniä asioita, joita kirjailija muistelee venäläisessä otsikossa, ovat Venäjän vuoden 1917 kaksi vallankumousta, maailmansota, sisällissota, hyppy todellisuuden maailmasta utopiaan.

Hahmot ja prototyypit

• Taiteilija Kolenka Khokhlov on keskeinen henkilö, jolla on omaelämäkerrallisia piirteitä. Siellä on myös piirteitä Nathan Altmanin ja Nikolai Puninin elämäkerroista [2]
• Davy Shapkin  - Dmitry Temkin , Arthur Lurie [3] , mahdollisesti viittaus Marc Chagallin elämäkerran episodiin [4]
• Luutnantti Lokhov  - ajatuksissaan teatterista jäljitti Nikolai Evreinovin piirteitä [5]
• Apushin  - Korney Chukovsky [6]
• Rakentaja Guk  - Viktor Shklovsky . Shklovskyn piirteet jäljitetään myös Tolja Zhitomirskyn [7] ja Tolja Vilenskin [8] hahmoissa.
• Runoilija Rubinchik  - Benedikt Livshits [9]
• Salkind  - Osip Zadkine [10]
• Runoilija Karetnikov  - mahdollisesti Rurik Ivnev [11]
• Ataman Grach  - vihje Ataman Nikolai Aleksandrovich Grigorjevin nimeen [12]
• Lusya Klyuchareva ja Lipochka Lipskaya  - luultavasti " Serapion -naiset" Dusya Kaplan ja Musya Alonkina [13]
• Taiteilija Kleinman  - Nathan Altman [14]
• Nusya Strukova  - ehkä E. P. Strukova, Petropolis-kustantamon toimituskomitean sihteeri, toimi prototyyppinä. [viisitoista]
• Professori Sashura Goltsev  - S. E. Radlov [16]
• Kommentaattori Yakov Platonovich Vautier  - Adrian Piotrovsky [16]

Arvostelut

Kirja on käytännössä tuntematon Venäjällä, vaikka se oli aikoinaan erittäin arvostettu emigranttipiireissä. E. I. Zamyatin, M. A. Osorgin, V. F. Khodasevich, P. M. Pilsky, Juri Felzen, Don Aminado, Irina Odojevtseva, Z. A. Shakhovskaya, A. V. Bahrakh ja muut [17] .

1990-luvun alussa B. M. Nosik , joka arvosti tätä kirjaa, ilmaisi luottamuksensa siihen, että Annenkovin muistelmien uusintapainoksen jälkeen Venäjällä julkaistaan ​​siellä myös "hänen tarinansa pienistä asioista" <…> Ja sitten Gogol, Dostojevski, Bely, Nabokov, salaperäisen Boris Temirjazevin (alias Juri Annenkov) Pietari lisätään kirjallisuuteen, ja lukijamme voi arvostaa toisen venäläisen proosakirjailijan ansioita” [17] .

Painokset

• Kirja julkaistiin Berliinissä vuonna 1934, ja se julkaistiin Venäjällä vasta 2000-luvulla, vaikka se julkaistiin kahdesti Yhdysvalloissa (New Jerseyssä) ja ranskaksi Ranskassa.
• Vuonna 2001 Ivan Limbakh Publishing House julkaisi kovakantisen kirjan "albumi"-muodossa Aleksanteri A. Danilevskin laajoilla kommenteilla; ja myös pehmeäkantinen ilman kommentteja.
• Vuonna 2002 MIK-kustantamo julkaisi The Tale of Trifles -kirjan uudelleen.

Ranskalainen kustantamo "Verdier" julkaisee venäläisen kirjallisuuden käännöksiä ranskaksi sarjassa "Trifles" Annenkovin romaanin kunniaksi [18] .

Muistiinpanot

1. ↑ Tarina nykyhetkestä. Henkilö menneisyydestä // Novaya Gazeta (pääsemätön linkki) . Käyttöpäivä: 24. joulukuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 30. elokuuta 2008. (määrätön) 
2. ↑ A. Danilevskyn kommentit // Ibid., S. 425
3. ↑ A. Danilevskyn kommentit // Ibid., S. 387
4. ↑ Kommentit: A. Danilevsky // Ibid., S. 421
5. ↑ A. Danilevskyn kommentit // Ibid., S. 396
6. ↑ Kommentit: A. Danilevsky // Yu. Annenkov. Tarina roskista. Ed. Ivan Limbach. Pietari, 2001. ISBN 5-89059-003-0 . C. 384
7. ↑ Kommentit: A. Danilevsky // Ibid., S. 392
8. ↑ A. Danilevskyn kommentit // Ibid., S. 464
9. ↑ A. Danilevskyn kommentit // Ibid., 389
10. ↑ A. Danilevskyn kommentit // Ibid., 405
11. ↑ A. Danilevskyn kommentit // Ibid., 419
12. ↑ A. Danilevskyn kommentit // Ibid., 423
13. ↑ A. Danilevskyn kommentit // Ibid., S. 465
14. ↑ Kommentit: A. Danilevsky // Ibid., S. 471
15. ↑ Kommentit: A. Danilevsky // Ibid., S. 534
16. ↑ 1 2 kommenttia kirjoittaja A. Danilevsky // Ibid., S. 541
17. ↑ 1 2 Danilevski Aleksanteri. B. Temirjazevin (Juri Annenkov) "Pikkutarinoiden" runoutta
18. ↑ Palkinto parhaasta käännöksestä venäjästä ranskaksi  (linkki ei ole käytettävissä)

Linkit

• Kirjateksti ja kommentit Arkistoitu 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa
• A. A. Danilevsky. "Alien Word" B. TEMIRYAZEVIN (Yu. P. ANNENKOVIN) "ASIOJEN TARTUKSESSA": SUHTEET ILFAN JA PETROVIN DILOGIAN KANSSA Arkistokopio päivätty 15. syyskuuta 2013 Wayback Machinessa