| Hotellin tuhopoltto Sivasissa | |
|---|---|
| Madımak Hotel Sivasissa, Alevin verilöylyn paikka (2007 valokuva) | |
| Tappamismenetelmä | Tuhopoltto |
| Paikka | |
| motiivi | uskonnollinen viha |
| päivämäärä | 2. heinäkuuta 1993 |
| Tapettu | 37 |
| Haavoittunut | 51 |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Madımak-hotellin ( tur . Sivas Katliamı, Madımak Katliamı ) tuhopoltto Sivasissa Turkissa tapahtui 2. heinäkuuta 1993. Seurauksena 37 ihmistä tapettiin, enimmäkseen alevi - älymystön edustajia. Uhrit, jotka kokoontuivat hotellille alevi-runoilija Pir Sultan Abdalin kunniaksi juhlimaan , kuolivat, kun väkijoukko sytytti hotellin tuleen [1]
Konferenssiin osallistui vasemmistolainen turkkilainen intellektuelli Aziz Nesin , joka oli vihan kohteena Turkin uskonnollisten sunnien keskuudessa yrittäessään saada Salman Rushdien kiistanalaisen romaanin Saatanalliset säkeet julkaistuksi Turkissa . [2] Tuhannet paikalliset sunnit Sivasissa marssivat konferenssihotelliin ja sytyttivät rakennuksen tuleen. Turkin hallitus uskoo, että tämä tapaus kohdistui vain Aziz Nesiniin, mutta useimmat ovat yhtä mieltä siitä, että alevit olivat kohteena, sillä vihainen väkijoukko tuhosi myös Pir Sultan Abdalin patsaan , joka pystytettiin edellisenä päivänä. Monet uhreista olivat huomattavia alevi-intellektuelleja ja muusikoita, mukaan lukien runoilijat Hasrat Gultekin ja Metin Altiok, jotka kuolivat tulipalossa. [3]
Hyökkäys tapahtui pian perinteisten perjantairukousten jälkeen, kun joukko murtautui poliisipiirin läpi ympäröimään Madımak-hotellin, johon taiteilijat, kirjailijat ja muusikot olivat kokoontuneet kunnioittamaan 1500-luvun alevi-runoilijaa Pir Sultan Abdalia. Hotelli sytytettiin tuleen ja tulipalossa kuoli 37 ihmistä, mukaan lukien festivaaleilla läsnä olleet muusikot ja runoilijat. Aziz Nesin onnistui pakenemaan tulipalosta portaissa. Kun palomiehet saivat selville, kuka hän oli, he alkoivat hakata häntä, mutta hän onnistui pakenemaan. [2]
Tätä tapahtumaa pidettiin vakavana hyökkäyksenä sananvapautta ja ihmisoikeuksia vastaan Turkissa, ja se syvensi merkittävästi jo olemassa olevaa jakautumista yhteiskunnan uskonnollisen ja maallisen segmentin välillä. Päivä tapahtuman jälkeen pidätettiin 35 ihmistä. Pidätettyjen määrä nousi sitten 190:een. Yhteensä 124:ää 190:stä syytetyistä syytettiin "yrityksistä luoda uskonnollinen valtio muuttamalla perustuslaillista järjestystä" ja heitä syytettiin. Pitkän oikeudenkäynnin jälkeen valtion turvallisuustuomioistuin tuomitsi 28. marraskuuta 1997 kuolemaan 33 syytettyä heidän osallistumisestaan joukkomurhaan. Kun Turkki kuitenkin poisti kuolemanrangaistuksen hieman yli vuotta myöhemmin vuonna 2002, tuomiot muutettiin. Jokainen syytetty sai 35 elinkautista vankeutta, yhden jokaista murhan uhria kohden ja lisärangaistuksen muista rikoksista. Nämä 31 tuomittua ovat tällä hetkellä ainoat, jotka tuomitaan rikoksista; Loput syytetyt vapautettiin ehdonalaiseen tai rangaistuksensa suorittamisen jälkeen. Tammikuussa 2020 Recep Tayyip Erdogan lievensi Ahmet Turan Kılıçin tuomiota, joka tuomittiin ensimmäisen kerran kuolemaan roolistaan Sivasin verilöylyssä. [neljä]
Turvallisuusjoukkojen reaktio tapahtuman aikana ja sen jälkeen heikkeni. Hyökkäys kesti kahdeksan tuntia ilman poliisin, palomiehien tai armeijan väliintuloa. Alevis ja useimmat Turkin älymystöt väittävät, että paikallisviranomaiset yllyttivät tapaukseen, koska esitteet julkaistiin ja jaettiin päiviä ennen hyökkäystä. Turkin hallitus pitää Sivas Madımak -hotellin tapausta hyökkäyksenä älymystöjä vastaan, mutta kieltäytyy näkemästä sitä välikohtauksena aleviin. Verilöylyn tapahtumat tallentuivat tv-kameroihin ja lähetettiin ympäri maailmaa. Joka vuosi joukkomurhan vuosipäivänä useat alevijärjestöt vaativat syyllisten pidättämistä. Kaksi epäiltyä, mukaan lukien Xhafer Erchakmak, kuoli oikeudenkäynnin aikana. Maaliskuussa 2012 Sivasin verilöylyn syyte viittä muuta syytettyä vastaan hylättiin vanhentumisajan vuoksi. [5]
Joka vuosi joukkomurhan vuosipäivänä mielenosoittajat järjestävät mielenosoituksia ja pikettejä tuhopolton uhrien muistoksi. [6] Vuonna 2008 hallituksen tiedottaja ilmoitti, että Madimak-hotelli muutetaan Alevi-kulttuurikeskukseksi, mutta hanke ei ole vielä toteutunut. [7] Kesäkuussa 2010 työ- ja hyvinvointiministeri ilmoitti, että rahat hotellin ostoon oli siirretty ja että ministeriö antaa lisäresursseja jälleenrakennukseen. 23. marraskuuta 2010 päivätyn oikeuden määräyksen mukaan Madimak-hotellista tuli julkinen oikeushenkilö ja se maksoi hotellin omistajille 5 601 000 TL.