Ranskan poliittinen rakenne koostuu tasavallan presidentistä , joka on valtionpäämies, Ranskan pääministeristä , hallituksesta , jota johtaa pääministeri, parlamentista, joka koostuu kahdesta kamarista: kansalliskokouksesta ja senaatista, kuten sekä perustuslakineuvosto.
Paikallisella tasolla valtaa edustaa osastojen, alueiden ja kuntien johto.
Tasavallan presidentin ja pääministerin vallanjako riippuu eduskunnan, tarkemmin sanoen kansalliskokouksen, voimien kohdistamisesta. Yhdessä tapauksessa kansalliskokouksessa on presidentin enemmistö (eli presidentin puolueella on enemmistö), toisessa tapauksessa kansalliskokouksen enemmistö on oppositiopuolue. Siksi Ranskan hallitusmuotoa kutsutaan presidentti-parlamentaariseksi tasavallaksi .
Ensimmäinen tapaus.
Presidentti nimittää pääministerin oman harkintansa mukaan. Presidentistä tulee toimeenpanovallan ainoa johtaja. Pääministeri on ensisijaisesti vastuussa presidentille, joka voi itse asiassa erottaa hallituksen harkintansa mukaan (kansalliskokouksen presidentin enemmistön kustannuksella).
Tässä tapauksessa maahan perustetaan presidenttitasavalta.
Toinen tapaus.
Presidentti nimittää pääministerin puolueiden välisen paikkojen jakautumisen perusteella. On tilanne, jossa tasavallan presidentti kuuluu johonkin puolueeseen ja pääministeri toiseen. Tätä asioiden tilaa kutsutaan " rinnakkaiseloksi ". Pääministeri on tietyssä määrin riippumaton tasavallan presidentistä, ja hallitus on luonteeltaan parlamentaarinen.
Viidennen tasavallan historiassa oli kolme "rinnakkaiselon" jaksoa :
Yleisesti ottaen viidennen tasavallan hallinto osoitti tämän järjestelmän tehokkuuden [1] .
Ranska aiheissa | |
---|---|
Asevoimat • Tiede | |
Tarina | |
Politiikka | |
Symbolit | |
Talous | |
Maantiede | |
kulttuuri | |
Uskonto |
Euroopan maat : valtiojärjestelmä | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Riippuvuudet |
|
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |