Sijainti | |||||
Presevo | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
42°18′24″ s. sh. 21°39′00″ itäistä pituutta e. | |||||
Maa | |||||
Historia ja maantiede | |||||
Neliö |
|
||||
Keskikorkeus | 463 m | ||||
Digitaaliset tunnukset | |||||
Puhelinkoodi | +381 17 | ||||
Postinumero | 17523 | ||||
auton koodi | VR | ||||
presevo.rs | |||||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Presevo ( alb. Preshevë tai Presheva ) on kaupunkityyppinen asutus äärimmäisessä Serbian eteläosassa, Pchinin alueella, samannimisen yhteisön hallinnollinen keskus . Se sijaitsee Presevon laaksossa lähellä Pohjois-Makedonian ja osittain tunnustetun Kosovon tasavallan rajaa.
Kylässä asui vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 13 426 asukasta ja vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan 15 107 asukasta.
Tässä on Presevon rautatieasema.
Vuonna 1371 Presevo oli yksi monista Dejanovichien vallan alaisista paikoista. Keisarinna Evdokian ja hänen poikansa Konstantinin vuonna 1381 julkaistussa asetuksessa mainitaan Presevon ja Buyanovcen kylät. [1] B1400-1423. Presevossa oli hallitsija "chesar" Uglesh , Serbian kuninkaan Vukashinin veli. . [2] Preshevin länsipuolella ovat Hisarin linnoituksen rauniot. Turkin vuosisatojen aikana tämä paikka mainitaan kahdesti 1400-luvulta peräisin olevassa Pchin-muistomerkissä (Kaludzher). Unkarin konsuli B. Kuripesic kulki täällä jo vuonna 1531, Itävallan konsuli Khan kulki Presevon kautta matkustaen Konstantinopoliin vuonna 1868.
Presevo oli Presevo kazan hallinnollinen keskus. Sijainti Karadagin vuorten alla, lähellä rautatietä, vaikutti maatalouden ja käsityön kehitykseen. Täällä oli monia hedelmätarhoja. Pääammatit olivat seppä ja keramiikka, mutta puusepäntyö oli vähemmän kehittynyttä. Se oli kylä, jossa oli 3000 asukasta, joista suurin osa oli turkkilaisia. Kahdeksasosa väestöstä koostui Yorgovtsy-ortodoksisista mustalaisista.
1800-luvun lopussa Presevossa oli 600 taloa, joista vain 30 oli ortodoksisia serbialaisia. [3] Serbialaisen peruskoulun (vuodesta 1891) lisäksi kylässä toimi turkkilainen puolikoulu, ns. aseita. [4] Vuonna 1894 Presevo oli puolen tunnin ajomatkan päässä samannimiseltä rautatieasemalta. Erään matkustajan todistuksen mukaan: "Se näytti minusta yhdeltä ulkonäöltään erittäin epämiellyttävältä paikalta" Mutta Presevo oli tuolloin tärkeä alueensa hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena. [5] Ensimmäinen moskeija Presevoon rakennettiin vuonna 1856. Myöhemmin raja perustettiin tänne siirtymävaiheessa Serbian ja Ottomaanien valtakunnan välillä.
Presevin lähellä kulkeva päätie rakennettiin vuonna 1865 ja rautatie asemaineen vuonna 1888. Kaupungin kehitys kiihtyi Serbian vallan alla vuodesta 1878 lähtien. Silloin paikallishallinnon keskus sijaitsi täällä. Vuoden 1878 sodan jälkeen Presovossa oli 250 taloa.
Presevossa oli ennen vanhaan ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko, jonka raunioihin turkkilaiset rakensivat moskeijan. Presevon yläpuolella oli ortodoksinen kirkko Pyhän Tapanin kunniaksi. Demetrius, joka romahti viimeisten serbien lähdön jälkeen. Presevon yläpuolella olevaa aluetta kutsutaan nimellä "Manastirishte", ja siellä oletettiin olevan serbialaisen despootin Dejanin vanha keskiaikainen kartano, joka oli omistettu Siunatulle Neitsyt Marialle "Arieljevicassa". Nykyinen Presevon ortodoksinen St. Demetrius rakennettiin vuonna 1905, mutta albaanit tuhosivat sen vuonna 1913. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen se kunnostettiin ja siihen lisättiin kellotorni.
Vanhat serbialaiset muuttivat Serbiaan vuonna 1878, mutta vuonna 1912 saapui uusi serbialaisten uudisasukkaiden aalto. Samaan aikaan täällä asui pieni joukko eri uskontokuntia edustavia mustalaisperheitä. Toisen maailmansodan päätyttyä serbien määrä nousi 30 prosenttiin.
Presevon asutuksella asuu 8641 aikuista kansalaista. Väestön keski-ikä on 29,9 vuotta (miehet 29,2 vuotta ja naiset 30,5 vuotta). Kylässä on 3073 kotitaloutta, keskimäärin 4,37 henkilöä kotitaloutta kohden
Tässä kylässä asuu pääasiassa albaanit (87,5 %). Serbit ovat toiseksi suurin kansa (9,1 %). Mustalaisia on noin 2,5 % väestöstä ja muita kansoja alle 1 %.