Lukuteoriassa Lucasin pseudoalkulukujen ja Fibonaccin pseudoalkulukujen luokat koostuvat Lucas-luvuista , jotka läpäisevät joitain testejä, jotka kaikki alkuluvut läpäisevät .
Tarkastellaan Lucas-sarjoja U n ( P , Q ) ja V n ( P , Q ), joissa kokonaisluvut P ja Q täyttävät ehdon:
Sitten jos p on alkuluku , joka on suurempi kuin 2, niin
ja jos Jacobi-symboli
silloin p jakaa U p-ε .
Lucasin pseudoalkuluku [1] on yhdistelmäluku n , joka jakaa U n-ε . (Riesel ( englanniksi Riesel ) lisää ehdon: Jacobi-symboli .)
Fibonacci-sekvenssin erikoistapauksessa , kun P = 1, Q = -1 ja D = 5, ensimmäiset Lucasin pseudoalkuluvut ovat 323 ja 377; ja molemmat ovat −1, 324. Fibonacci-luku on jaollinen luvulla 323 ja 378. on jaollinen luvulla 377.
Lucasin vahva pseudoalkuluku on pariton yhdistelmäluku n , jossa (n,D)=1 ja n-ε=2 rs parittoman s :n kanssa ja joka täyttää yhden seuraavista ehdoista:
n jakaa U :n n jakaa V 2 j s:njoillekin j < r . Vahva Lucasin pseudoalkuluku on myös Lucasin pseudoalkuluku.
Supervahva Lucas- pseudoalkuluku on vahva Lucas-pseudoalkuluku parametrijoukolle ( P , Q ), jossa Q = 1, joka täyttää yhden hieman muokatuista ehdoista:
n jakaa U s :n ja V s :n , yhtäpitävästi ±2 modulo n :n kanssa n jakaa V 2 j s:njoillekin j < r . Supervahva Lucasin pseudoprime on myös vahva Lucasin pseudoalkuluku.
Yhdistämällä Luken pseudoprimaalisuustesti Fermatin primaalisuustestiin , esimerkiksi modulo 2:een, voidaan saada erittäin vahvoja todennäköisyystestejä.
Pseudo-alkuluku Fibonacci on yhdistelmäluku , jolle n
V n on kongruentti P -moduulin kanssa ,missä Q = ±1.
Vahva pseudoalkuluku Fibonacci voidaan määritellä yhdistelmäluvuksi, joka on pseudoprimi Fibonacci mille tahansa P :lle. Määritelmästä (katso Müller ja Oswald) seuraa, että:
Pienin vahva Fibonaccin pseudoalkuluku on 443372888629441, jolla on jakajat 17, 31, 41, 43, 89, 97, 167 ja 331.
On ehdotettu, että edes Fibonacci-pseudoalkulukuja ei ole olemassa [2]