Ihmisten altistumisen sääntely
Ihmisten altistumisen sääntely on normien ja sääntöjen vahvistamista ionisoivan säteilyn lähteiden kanssa työskentelyn osalta.
Kansainvälinen toiminta säteilysuojelun alalla
- Vuonna 1928 perustettiin röntgensäteiltä ja radiumilta suojaava komitea.
- Vuonna 1950 komitea organisoitiin uudelleen kansainväliseksi säteilysuojelukomissioksi (ICRP).
- Vuonna 1956 ICRP solmi organisaatiosuhteet Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa "kansalaisjärjestönä".
ICRP analysoi ja tekee yhteenvedon kaikista saavutuksista ionisoivaa säteilyä vastaan suojautumisen alalla ja kehittää määräajoin asianmukaisia suosituksia, jotka perustuvat tieteellisiin periaatteisiin.
Vuonna 1955 perustettiin YK :n atomisäteilyn vaikutuksia käsittelevä tiedekomitea (SCEAR) keräämään ja analysoimaan kansainvälistä tietoa ionisoivan säteilyn vaikutuksista eläviin organismeihin.
IAEA - Kansainvälinen atomienergiajärjestö. IAEA:n jäsenmaat ovat velvollisia noudattamaan sen hyväksymiä virallisia standardeja ja sääntöjä ionisoivan säteilyn lähteiden käsittelystä.
Autoritaarisin organisaatio, joka analysoi tieteellistä tietoa säteilyn vaikutuksista kehoon, on UNSCEAR.
Säteilyturvallisuusstandardit perustuvat kolmeen periaatteeseen:
- Sääntelyperiaate: ei saa ylittää kaikista säteilylähteistä peräisin olevien kansalaisten yksittäisten altistusannosten rajoja
- Perusteluperiaate : kielletään kaikki säteilylähteiden käyttöä sisältävät toiminnot, joissa yksilön ja yhteiskunnan hyöty ei ylitä altistumisesta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.
- Optimointiperiaate : ylläpito mahdollisimman alhaisella tasolla, ottaen huomioon taloudelliset ja sosiaaliset tekijät, yksilölliset altistusannokset ja niille altistuneiden kansalaisten lukumäärä.
Katso myös
Kirjallisuus
- "Ihmisen ja eläinten radiobiologia", S.P. Yarmonenko, A.A. Vinson, 2004