YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1001

Päätös 1001
Urut Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto
päivämäärä 30. kesäkuuta 1995
Tapaaminen nro 3549
Koodi S/RES/1001
Äänestys
  • Sille: 15
  • Äänestämättä: 0
  • vastaan: 0
Aihe tilanne Liberiassa
Tulokset hyväksytty
Turvallisuusneuvoston kokoonpano vuodeksi 1995
pysyviä
jäseniä
ei- pysyviä
jäseniä
Asiakirja

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1001  (koodi S/RES/1001), hyväksytty 30. kesäkuuta 1995, jossa vahvistetaan päätöslauselmat 813 (1993), 856 (1993), 866 (1993), 911 (1994), 950 (1994), 97 (1995) ja 985 (1995) Liberiasta, neuvosto keskusteli rauhansopimusten täytäntöönpanosta maassa ja jatkoi Yhdistyneiden Kansakuntien tarkkailijaoperaation Liberiassa (UNMIL) toimeksiantoa 15. syyskuuta 1995 [1] .

Neuvosto totesi, että rauhanprosessin edistäminen edellyttää lisätoimia, myös Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisöltä. Valtioneuvostoa ei ole vielä perustettu maahan, eikä tulitaukojärjestelmä ole voimassa. Huoli esitettiin lahkojen ja lahkojen sisäisistä yhteenotoista osissa Liberiaa, joilla on haitallinen vaikutus siviiliväestöön ja humanitaarisiin avustustoimiin. Osapuolia kehotettiin kunnioittamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia. Päätöslauselmalla 788 (1992) määrätyn asevientikiellon rikkominen jatkui.

Turvallisuusneuvosto korosti, että kansainvälisen yhteisön jatkuva tuki rauhanprosessille riippuu liberialaisten osapuolten toimista konfliktin rauhanomaisen ratkaisun saavuttamiseksi. Jatkaessaan UNMILin toimeksiantoa 15. syyskuuta 1995 asti neuvosto odotti osapuolten käyttävän tuon ajan edistyäkseen merkittävästi eri sopimusten täytäntöönpanossa ja erityisesti: a) perustaakseen valtioneuvoston; b) palauttaa tulitauko; (c) vapauttaa kaikki voimat; d) laatia aikataulu rauhansopimusten tiettyjen näkökohtien täytäntöönpanolle. Jos näitä toimenpiteitä ei toteuteta 15. syyskuuta mennessä, UNMILin mandaattia ei uusita, mutta jos ne toteutuvat, sitä laajennetaan. Liberian osapuolia kehotettiin kunnioittamaan UNMILin henkilöstön ja Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön seurantaryhmän (ECOMOG) rauhanturvajoukkojen asemaa ja varmistamaan humanitaarisen avun saatavuus väestölle. Kansainvälinen yhteisö vaati suurempia ponnisteluja, mukaan lukien avustuksia hätärahastoon, Afrikan yhtenäisyysjärjestön poliittisia toimia sekä UNMILin ja ECOMOGin välistä yhteistyötä.

Lopuksi pääsihteeri Boutros Boutros-Ghalia pyydettiin raportoimaan neuvostolle 15. syyskuuta 1995 mennessä maan tilanteesta.

Muistiinpanot

  1. S/RES/1001 . Yhdistyneet Kansakunnat . Haettu 16. lokakuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 16. lokakuuta 2021.

Linkit