| Riza Kuli Khan Hedayat | |
|---|---|
| persialainen. رضاقلیخان هدایت | |
| Syntymäaika | 8. kesäkuuta 1800 |
| Syntymäpaikka | Teheran , Persia |
| Kuolinpäivämäärä | 29. kesäkuuta 1871 (71-vuotias) |
| Kuoleman paikka | Teheran , Persia |
| Maa | |
| Tieteellinen ala | Tarina |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Riza Quli Khan Hedayat ( persialainen رضاقلیخان هدایت ; syntynyt 1800 - k. 1871) oli persialainen historioitsija, runoilija ja opettaja.
Riza Kuli Khan Hedayat syntyi vuonna 1800 Teheranin kaupungissa . Hän palveli Nasreddin Shahin hovissa hovikronikon kirjailijana ja lelebashina.
Riza Kuli Khan Hedayat, aikansa erinomainen tutkija - historioitsija, kirjallisuuskriitikko, leksikografi, monien teosten, mukaan lukien sufismin kirjoittaja - toi tarinan Iranin historiallisista tapahtumista vuoteen 1856 , kirjan julkaisuaikaan, eli osaan hänen työnsä omistettu Qajarsille.
Riza Kuli Khan Hedayat kuoli vuonna 1871 .
Seuraava "Rauzat al-Safa" Mirkhondin seuraaja on kuuluisa iranilainen kirjailija ja kirjallisuuden historioitsija Riza Kuli Khan Hedayat. Hän kirjoitti 8., 9. ja 10. osan, tuoden kroniikan Shah Nasir-ad-dinin aikaan.
Vuonna 1930 Iranissa julkaistiin toinen, aiemmin tuntematon Nesevin persiankielinen teos - "Nafsat al-masdur" ("Tuulen pillin ääni") 7. Tämä teos valmisteltiin julkaistavaksi kauan ennen vuotta 1930:n mukaan. ainoa kuuluisan persialaisen filologin Riza Quli Khan Hidayatin (1800-1871) kadonneiden käsikirjoitusten jälkeen. 8 "Nafsat al-masdur" - kirjoittajan muistelmat, sisältää tarinan kirjailijan epäonnistumisista ja vaelluksista Jalal-ad-dinin kuoleman jälkeen; tarina on täynnä kuvia mongolijoukkojen tuhoamien alueiden asukkaiden kauhuista ja kärsimyksistä. Tämä teos on kirjoitettu jo vuonna 1234/5 jKr. e.
"Nafsat al-Masdur" -kirjan kirjoittaja Riza Quli Khan nimeää Nureddin Muhammad Zeyderin, viimeisen Khorezmshah-sulttaanin Jalaleddin Mangubertin (1221-1231) väitetyn sihteerin (munshi), kuuluisan taistelijan mongolien valloittajia vastaan. Valitettavasti; nimetyn teoksen käsikirjoituksesta, joka oli Riz Kuli Khanin käytössä, ei ole juuri julkaistu mitään tietoa. Ei tiedetä, kuka ja milloin hänen käyttämänsä luettelo on kopioinut, kuinka monta arkkia se sisälsi ja millä käsialalla se oli kirjoitettu. Ei myöskään tiedetä, mihin tämä luettelo meni Riz Quli Khanin kuoleman jälkeen ja missä se on nyt.
Riza Quli Khan raportoi vain, että hänen käytössään oleva käsikirjoitus on vääristetty kopio 500 (?) vuotta sitten kirjoitetusta teoksesta, jonka hän löysi Mirza Abdullahin "rakkaimman herrasmiehen, erudiitin (adibin) ja oivaltavan kirjeenvaihtajan" kirjoista. -Munshi Tabaristani. Valmistellessaan tätä käsikirjoitusta julkaisua varten Riza Kuli Khan oli hänen mukaansa innokas parhaan kykynsä mukaan korjaamaan ja varmistamaan sen tekstin oikean lukemisen.
Meillä on jo ollut mahdollisuus puhua "Nafsat al-masdurin" kielestä, raskasta, teeskentelevää, ehdollisesti retorista. Tämän lähteen Riza Kuli Khanin laatimaa painosta, huolimatta hänen huolellisesta työstään tekstin parissa, ei voida pitää tieteellis-kriittisenä jo pelkästään Riza Kuli Khanin käytössä olleen ja sitten kadonneen luettelon puutteellisuuden vuoksi. Uusi kriittinen painos, kuten Mirza Mohammed Khan Qazvini perustellusti huomauttaa, on mahdotonta ennen kuin tämän teoksen parhaat käsikirjoitukset on löydetty. Mutta jopa sellaisessa näkemyksessä Nafsat al-Masdurin kustantaja ottaa vaatimattoman paikkansa mongolien hyökkäyksen historian lähteiden joukossa.
Sikäli kuin tiedämme, Länsi-Euroopan itämaisessa kirjallisuudessa "Nafsat al-Masdurin" julkaisu mainitaan lyhyesti vain Massen artikkelissa "Riza Kuli Khan" (Vide IV of the Encyclopedia of Islam, uusi painos 1936). Neuvostoliiton ja Länsi-Euroopan orientalistien teoksissa, jotka ilmestyivät painosta vuoden 1930 jälkeen; "Nafsat al-masdur" ei ollut mukana lähteenä.