| Muinainen kaupunki | |
| Sarvet | |
|---|---|
| 39°09′22″ s. sh. 20°50′50″ itäistä pituutta e. | |
| Maa | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Sarvet ( kreikaksi: Ρωγοί, Καστρόπολης των Ρωγών ) on bysanttilainen castron Epiruksessa , Kreikassa , lähellä Nea Kerassosin kylää ja Prevezan kaupunkia . Raunioitu linnoitus sijaitsee pienellä kukkulalla Louros -joen pohjoisrannalla .
Linnoituksen rakentamiseen käytettiin materiaaleja akropolista , joka oli olemassa ennen 1. vuosisadalla eKr. e. Vukhetionin kaupunki . Kaksi poikittaista seinää, tornit "E" ja "H" sekä linnoituksen pohjoinen portti kuuluvat keskiajalle. Kreikkalainen arkeologi Sotirios Dakaris vuonna 1979 tunnisti tornissa H neljä Bysantin aikakauden rakentamisvaihetta, mutta tällä hetkellä maanvyörymät ja umpeenkasvu estävät uudelleentutkimukset [1] . Kompleksin länsiosassa oli kirkko, joka kunnostettiin vuosina 1669-1687 ja vihittiin Panagian kunniaksi . Toisen kirkon raunioissa on säilynyt freskoja [2] . Kreikan arkeologisen tutkimuskeskuksen ja Bostonin yliopiston osana Nikopolis-projektia suorittama arkeologinen tutkimus osoitti, että linnoituksen ympärillä oli pieniä keskiaikaisia asutuksia. Kaakkoisportin ulkopuolelta löytyi suuri määrä löytöjä. Samalla osoitettiin, että linnan alue oli muinaisina aikoina saarella, mikä mahdollisti sen tunnistamisen Strabon maantieteessä mainittuun alueeseen .
A Greek–English Lexicon mukaan sana Ρωγος sisilialaisten kreikkalaisten murteessa tarkoitti "latoa", kuivassa merkityksessä sitä käyttää Epiruksen nykyaikainen väestö. Historiallisissa lähteissä Rogi on mainittu 800- luvulta lähtien Nafpaktosin ja Aghiovlasian hiippakuntaan kuuluneen piispan asuinpaikkana [2] . Vuonna 1140 Cyriacus Anconalainen vieraili linnoituksella ja löysi Pyhän Luukkaan jäännökset katedraalista . 1400-luvun serbialaisten lähteiden mukaan pyhäinjäännökset siirrettiin Konstantinopolista yhden valtakunnan pääkaupungin piirityksen jälkeen [4] .