Rupadhyana

Rupadhyana ( Skt. rūpadhyāna ) - muotopallon joogallinen keskittyminen ( dhyana) ( rupadhatu ), rupadhyana vastaa sellaista meditaatiota, kun huomio keskittyy aineelliseen esineeseen. Tätä sanaa käytetään laajasti paalin kanonisissa kirjoituksissa. Jokainen seuraava rupadhyanan taso on vaikeampi saavuttaa kuin edellinen. Korkeammat meditaation tasot ovat arupadhyanas - muodottomuuden sfäärin meditaatioita , kun huomio keskittyy aineettomiin esineisiin.

Yhteensä buddhalaisuudessa erotetaan kahdeksan dhyanaa, joista neljä alempaa ovat rupadhyanoita. Kaikille neljälle rupadhyanalle on tunnusomaista ekagrata ( Skt. ekāgratā ), joka tarkoittaa tietoisuuden keskittymistä yhteen pisteeseen.

Neljä rupadhyanaa on nimetty niiden lukumäärän mukaan:

  1. Pratama- dhyana ( Skt. pratamadhyāna )
  2. Dvitiya-dhyana ( Skt. dvitīyadhyāna )
  3. Tritiya-dhyana ( skt. tṛtīyadhyāna )
  4. Chaturtha- dhyana ( skt. caturthadhyāna )

Katso myös Kahdeksanosainen polku .

Näille neljälle ensimmäiselle dhyanalle on tunnusomaista neljä tekijää, joita kutsutaan nimellä dhyānāṅga ( Skt. dhyānāṅga ), niiden läsnäolo tai puuttuminen kullakin tasolla on esitetty seuraavassa taulukossa:

dhyana vitarka
& vichara 		arvovaltaa sukha ekkagrata upeksha
pratama dhyana * * * *
Dvitiya-dhyana * * *
Tritiya-dhyana * *
Chaturtha-dhyana * *

Dhyangangoilla on seuraava merkitys:

  1. vitarka ( skt. वितर्क , IAST : vitarka ) tarkoittaa meditaation kohteen havaitsemista ja seuraamista
  2. vichara tarkoittaa meditaation kohteen kokemista
  3. priti ( Skt. प्रीति , IAST : prīti ) tarkoittaa päihtymystä, nautintoa, ihailua
  4. sukha ( skt. सुख , IAST : sukha ) tarkoittaa iloa
  5. ekagrata tarkoittaa keskittymistä yhteen pisteeseen
  6. upeksha tarkoittaa tasapainoa (joskus käännettynä tasapuoliseksi).

Katso myös

Linkit