Savu (saari)

Savu
indon.  Pulau Sawu
Ominaisuudet
Neliö420 km²
korkein kohta100 m
Väestö62 000 ihmistä (2008)
Väestötiheys147,62 henkilöä/km²
Sijainti
10°29′ S sh. 121°54′ itäistä pituutta e.
vesialueIntian valtameri
Maa
maakunnatItä-Nusa Tenggara
AlueSavu Raijua
punainen pisteSavu
punainen pisteSavu
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Savu ( indon. Pulau Sawu , myös Sabu, Sawoe, Havu, Hawu, Hawoe ) on saari Indonesiassa . Sijaitsee länteen Timor - saaren lounaiskärjestä , puolivälissä jälkimmäisen ja Sumban saaren välillä . Se on Savun saariston suurin. Saari on osa Itä-Nusa Tenggaran maakuntaa . Väkiluku - 62 000 ihmistä. (vuoden 2008 tietojen mukaan) [1] .

Maantiede

Savun saari on suurin (pinta-ala - 420 km²) muista samannimisen saariston saarista. Tämän ryhmän toiseksi suurin saari, Raijua  , on pinta-alaltaan vain 36 km² ja väkiluku 6 000 [1] . Naapurisaaret ovat Timor, Sumba, Flores ja Solor . Saari, kuten koko saaristo, on osa Pienet Sundan saaria . Saaren pohjoisrannikkoa pesevät Savumeren vedet , etelärannikkoa Intian valtameri .

Geologinen toiminta

Saari sijaitsee geologisesti aktiivisella alueella IndoAustralian ja Euraasian tektonisten laattojen risteyksessä . saari näyttää nousevan 1 mm vuodessa [2] . Seurauksena on, että alueella tapahtuu maanjäristyksiä. Viimeisin voimakas maanjäristys tapahtui vuonna 1977, ja sen voimakkuus oli 7,9 Richterin asteikolla [3] .

Ilmasto

Suurimman osan vuodesta saaren ilmasto on kuiva Australian mantereelta puhaltavien kuivien kuumien tuulien vuoksi [4] . Samaan aikaan sateiden kokonaismäärä on 1019 mm, mutta 82-94 % niistä osuu sadekaudelle (marraskuusta maaliskuuhun) [5] .

Historia

Esisiirtomaa -aikoina saarella oli kuusi poliittista kokonaisuutta: Terivu, Liae, Dimu, Menia, Seba ja Mesara. Jotkut niistä imeytyivät myöhemmin toisiin, joten 1900-luvulla saarella oli vain neljä tällaista muodostumaa: Liae, Dimu, Seba ja Mesara [1] . 1900-luvun alusta vuoteen 1949 asti Savu oli Alankomaiden vallan alla (poikkeuksena ajanjakso 1942-1945, jolloin Indonesia oli Japanin vallan alla ). Vuodesta 1949 - osa itsenäistä Indonesian tasavaltaa .

Taloustiede

Saaren talouselämän perusta on maatalous [3] . Saaren asukkaat kasvattavat jyviä , palkokasveja ja riisiä . He harjoittavat myös maito- ja lihaeläintuotantoa; jokaisessa kylässä on sikoja, kanoja, vuohia. Myös merileväkokoelmaa kehitetään, jonka pääostaja on Japani [3] . Puuvillaa kasvatetaan myös Raijuan saarella . Pääasiallinen viljelykausi on sadekausi (marraskuusta maaliskuuhun) [3] .

Myös saarella kehitetään sellaista kansankäsityötä kuin kudonta. Suosittu juoma paikallisten keskuudessa on palmuviini [3] .

Muistiinpanot

  1. 1 2 3 Genevieve Duggan. Savun sukututkimusmalli, Itä-Indonesia . - Journal of Indonesian Social Sciences and Humanities, 2009. - ISSN 1979-8431 . Arkistoitu alkuperäisestä 2. maaliskuuta 2012.  (Englanti)
  2. Vorkink, MW & Harris, RA Alkavan Bandan kaaren ja maanosan törmäyksen tektoninen kehitys: Savu-saaren geologinen ja kinemaattinen kehitys, Indonesia. - Denver: 2004 Denver Annual Meeting, 2004.  (englanniksi)
  3. 1 2 3 4 5 Savu-saaret  (englanniksi)  (linkki ei ole käytettävissä) . Lavalon. NTT Matkailuneuvonta. Käyttöpäivä: 28. tammikuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 12. heinäkuuta 2012.
  4. Sawu Island  (englanniksi)  (pääsemätön linkki) . Indonesialainen valokuva. Kuvia Indonesiasta. Haettu 14. heinäkuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 9. elokuuta 2012.
  5. Savu Island  (englanniksi)  (pääsemätön linkki) . Indonesian tasavalta. Käyttöpäivä: 28. tammikuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 5. lokakuuta 2011.

Linkit