Keshobchondro Sen | |
---|---|
beng. কেশবচন্দ্র সেন | |
Syntymäaika | 19. marraskuuta 1838 [1] [2] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 8. tammikuuta 1884 [1] [2] (45-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Ammatti | filosofi , yhteiskuntaaktivisti , ajattelija , teologi , indologi lingvisti |
Äiti | Saradasundari Devi [d] |
puoliso | Jaganmohini Devi [d] |
Lapset | Karunachondro Sen [d] , Suniti Devi [d] , Sabitri Devi [d] , Nirmulchondro Sen [d] , Prafullachondro Sen [d] , Sucharu Devi [d] , Saralchondro Sen [d] , Monika Devi [d] , Sujata Devi [d] ja Subatrachondro Sen [d] |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Työskentelee Wikisourcessa |
Keshobchondro Sen ( Beng. কেশবচন্দ্র সেন ; 19. marraskuuta 1838 [1] [2] , Kolkata - 8. tammikuuta 1884 [1] [2] oli intialainen uudistaja ja julkisuuden henkilö. Brahmo Samaj -järjestön radikaalin siiven johtaja (vuodesta 1862), joka muutti dramaattisesti sen käytännön toiminnan suuntaa.
Hän syntyi vishnuiittiseen ei-brahminiperheeseen ja sai englanninkielisen koulutuksen. Hänet kasvatettiin ympäristössä, johon kristinusko vaikutti voimakkaasti [3] .
Hän valmistui Hindu Collegesta Kalkutassa (nykyinen Presidentin College). Vuonna 1854 hänestä tuli Aasian seuran sihteeri. Vuonna 1855 hänet hyväksyttiin vapaamuurarien loosin Goodwill Brotherhoodin sihteeriksi. Vuonna 1857 hänestä tuli tiedemies, runoilija ja säveltäjä Dwijendranath Tagoren sihteeri .
Vuodesta 1858 Sen oli jäsen Brahmo Samajissa , jossa hän johti laajaa sosiaalista ja koulutustoimintaa, kehitti ajatuksia universalismista ja yhteiskunnallisten uudistusten laajentamisesta (yleiskoulutus, korkeakoulutuksen saatavuus nuorille, naisten sosiaalinen vapauttaminen). , naisten koulutuksen kehittäminen, "uskonnollinen sota kastijärjestelmää vastaan"). Keshobchondro Sen vahvisti liikkeen kastivastaista suuntausta ja kannatti päättäväisesti leskien uusien avioliittojen sallimista.
Sen aktivoi yhteiskunnan propagandaa ja hyväntekeväisyystoimintaa, yritti tehdä siitä joukkoyhteiskunnallisen ja uskonnollisen organisaation. Hän totesi, että termi "hindut" ei koske hänen kannattajiaan, koska he kieltävät Vedan auktoriteetin ja tunnustavat kaikkien uskontojen ja tunnustusten käännynnäisyyden . Siten hän sijoitti johtamansa organisaation hinduyhteisön ulkopuolelle.
Senin halu voittaa organisaation hindulainen luonne ja suhtautuminen kasteihin aiheutti jakautumisen ja "Koko Intian Brahmo Samajin" syntymisen.
Vuonna 1870 ajattelija vieraili Englannissa ja perusti Indian Reform Associationin. Sen oli avainasemassa Britannian viranomaisten hyväksyessä Intian siviiliavioliittolain vuonna 1872.
Tämän lain mukaan kastien väliset avioliitot ja leskien uusien avioliittojen solmiminen sallittiin, moniavioisuus ja lapsiavioliitto kiellettiin, ja avioliiton vähimmäisikä asetettiin (14 ja 18 vuotta morsiamen ja sulhasen osalta). Totta, tämä laki koski vain Bharatvarshiya Brahmo Samajin jäseniä.
Senin epäjohdonmukaisuus, joka meni naimisiin 14-vuotiaan tyttärensä Cooch-Biharin ruhtinaskunnan Rajan 16-vuotiaan pojan kanssa , aiheutti uuden eron vuonna 1878 [4] .
Senin kannattajat astuivat hänen "Nobobidhan Brahmo Samajiinsa", jossa he yrittivät syntetisoida idän mystisiä käytäntöjä länsimaisen rationaalisuuden ja "tieteen hengen" kanssa. Elämänsä viimeisinä vuosina Ramakrishna vaikutti Seniin voimakkaasti .
Sen julisti uuden jumalallisen instituution ("Navavidhan") kirkon luomisen, jossa hän yritti Ramakrishnan ideoiden vaikutuksen alaisena luoda ylikansallisen maailmanuskontoa. Tälle organisaatiolle oli ominaista dogmien, kultien ja rituaalien eklektinen sekoitus, kristinuskon vaikutus oli erityisen havaittavissa. Kristilliset elementit tulivat vähitellen vallitsevaksi. Kirkko osoittautui kuitenkin elinkelpoiseksi ja perustajan kuoleman jälkeen Navavidhana lakkasi olemasta, kuten Debendronath Tagore , sosiaalisten uudistusten vankkumaton kannattaja, ennusti. Hän kirjoitti Keshobchondro Senin johtamille nuorille brahmoisteille:
Haluat muutoksia, jotka ovat melko luonnollisia ja kehityshengen sanelemia. Kaikki säännöt tulee hyväksyä muuttuneiden olosuhteiden ja tilanteen mukaisesti, muuten ne johtavat heikkenemiseen ja rappeutumiseen. Muutos ja sopeutumiskyky ovat kasvun ja kehityksen laki. Ainoa kysymys on, missä määrin nykyinen tilanne todella vaatii muutosta… [5]
- Debendronath Tagore . Maharshi Devendranath Tagoren omaelämäkerta, s. 149Sen tulkitsi ihmisen olemassaolon merkityksen rakkaudeksi Jumalaa kohtaan, joka ilmenee maailman palvelemisena. Kutsumalla Kristuksen opetusta yleismaailmalliseksi Sen piti seuraajaansa jokaiselle, joka taistelee syntiä, toisten kärsimystä ja kaikenlaista pahuutta vastaan "sydämissä ja yhteiskunnassa". Siksi intiaanien on hallittava itsensä uhraamisen ja anteeksiannon kristillinen henki.
Senin sosiofilosofinen ajatus perustuu ajatuksille tasa-arvosta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, ihmisen parantamisesta yhteiskunnan muutoksissa. Sen puolusti intialaisten perinteiden synteesiä länsimaisten saavutusten kanssa älyllisillä, sosiaalisilla ja kulttuurisilla aloilla ja kristinuskon perintöä sen impulssilla parantaa yhteiskuntajärjestystä, uskonnon, rationaalisuuden ja tieteen synteesiä. Tämä edellyttää ennakkoluulojen tuhoamista, vanhojen tapojen ja kastijärjestelmän poistamista koko Intian mittakaavassa. Ajatukset yksilön oikeuksista, uskontojenvälisestä veljeydestä ja työväen suuruudesta, maan hyvinvoinnin varmistamisesta, ennakoivat Vivekanandan ja M. K. Gandhin ajatuksia .
Sen oli suuren intialaisen runoilijan Rabindranath Tagoren ystävä .
Keshubchandra Sen oli naimisissa Jagonmohini Senin (1847-1898) kanssa. Pariskunnalla oli kymmenen lasta: viisi poikaa ja viisi tytärtä.
Keshobchondro Senin lapset | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Eräs hänen tyttärentytärtään, Naina Devi (1917–1993), tuli kuuluisaksi klassiseksi laulajaksi. Hänen pojanpoikansa Errol Chunder Sen (n. 1899–1942) oli ensimmäinen intialainen lentäjä, joka palveli Royal Flying Corpsissa ja Royal Air Forcessa ensimmäisen maailmansodan aikana .
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
---|---|---|---|---|
|