August Friedrich Soldan | |
---|---|
Syntymäaika | 13. heinäkuuta 1817 |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 5. helmikuuta 1885 (67-vuotiaana) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Ammatti | sotainsinööri , kemisti , filosofi |
Lapset | Wenny Soldan-Brufeldt ja Tilly Soldan [d] |
August Fredrik Soldan ( 13. heinäkuuta 1817 Sortavala , Viipurin lääni - 5. helmikuuta 1885 Helsingfors ) - suomalainen kemianinsinööri ja insinööriluutnantti , joka työskenteli Suomen Rahapajan ensimmäisenä johtajana (1861-1885).
August Fredrik Soldanin isä Carl Gustav Soldan oli veronkantaja. Soldan opiskeli Haminan kadettikoulussa 1832-1838 , sitten 1838-1839 Pietarin insinöörikoulussa, jonka jälkeen hän palveli koneinsinöörinä Venäjän armeijassa, jossa hän sai vuonna 1840 luutnantti. Vuosina 1843-1849 hän toimi kemian apulaisopettajana Pietarin sotatekniikan koulussa, vuosina 1847-1848 hän opiskeli saksan Hessenissä kuuluisan kemistin Justus von Liebigin johdolla . Vuonna 1848 vallankumoukseen osallistuneena Soldan ei ollut kiinnostunut paluusta Venäjälle, hän asui jonkin aikaa Pariisissa sekä Englannissa, Norjassa ja Tukholmassa. Koska Soldan käytännössä karkasi Venäjän armeijasta, hän muutti vuonna 1849 Venäjän viranomaisia peläten Yhdysvaltoihin . Siellä hän työskenteli muun muassa opettajana poikakoulussa Newarkissa, kemian apulaisopettajana Philadelphiassa ja kotiopettajana New Yorkissa. Vuonna 1852 hän sai patentin , joka kehitti menetelmän maitojauheen tuotantoon , ja perusti tehtaan maitojauheen tuotantoa varten kahden muun yrityksen kanssa. Hän osallistuu myös Pennsylvanian osavaltion tilaamaan geologiseen tutkimukseen ja kartoitustöihin . Vuonna 1858 Soldan asettui Göteborgiin, Ruotsiin, missä hän työskenteli luennoitsijana ja julkaisi raportin koksiuunikaasun käytöstä. Seuraavana vuonna hän palasi Suomeen ja aloitti Helsingin teknisen reaalikoulun johtajan virassa. Hän osallistui myös Helsingin kaasutehtaan perustamiseen. Vuonna 1860 Soldan osallistui Fabian Langenskiöldinin ja Edmund von Berginin maatalousretkelle, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten Suomen tervateollisuutta voitaisiin parantaa. Hänen tutkimusraporttinsa tervanpoltosta Pohjois-Suomessa ilmestyi seuraavana vuonna.
Vuonna 1860 päätettiin laskea liikkeeseen omat rahat Suomen suuriruhtinaskunnassa. Suomen markan ja sentin lyömiseen saatiin lupa , joten oli tarvetta perustaa oma rahapaja. Rahapaja päätettiin antaa Suomen Pankista erillisen kaivoshallituksen hallintaan. Uuden divisioonan perustaminen uskottiin Soldanin tehtäväksi, jota varten hän tutustui rahapajojen työhön Tukholmassa, Hannoverissa ja Berliinissä. Palattuaan Suomeen vuonna 1861 hänet nimitettiin rahapajan ensimmäiseksi johtajaksi. Rahan lyöminen alkoi , kun Rahapajatalo avattiin hieman myöhästymisen jälkeen vuonna 1864 Helsingin Katajanokalla . Soldan johti ahkerasti tuomioistuinta yli kaksikymmentä vuotta. Viime vuosina hän sairasti paljon ja hänet vapautettiin usein tehtävistään, mutta kuitenkin johti rahapajaa kuolemaansa asti. Vuosina 1864-1884 lyötyihin kolikoihin kaiverrettiin S-kirjain - sukunimen Soldan ensimmäinen kirjain, rahapajan Minzmeisterin alkukirjain. Rahapajan tilojen suunnittelun ja kaluston toimittamisen lisäksi Soldan osallistui myös kolikoiden luonnosten laatimiseen. Hänen ohjauksestaan suomalaisen kolikon yhdelle puolelle kiinnitettiin heraldinen leijona Elias Brennerin 1700-luvun alussa maalaaman maalauksen perusteella. Hän osallistui myös suomalaisten setelien laatimiseen. Ennen kuin Suomen Pankki aloitti seteleiden painamisen vuonna 1885, niitä painettiin ulkomailla, eikä Rahapajan johtaja voinut vaikuttaa niiden suunnitteluun, mutta Suomen Pankki houkutteli Soldanin muun muassa kuvataiteesta kiinnostuneena asiantuntijana. hyvä piirtäjä. Hän ehdotti seteleille perinteistä suomalaista luontoteemaa ja oli erittäin tarkka yksityiskohdissa. Vuonna 1879 laskettiin liikkeeseen 50 markan seteli, jossa oli Soldanin piirtämä kuva Uuransalmen kaupungista Viipurin lähellä.
Soldan oli taiteellisesti lahjakas henkilö ja kahdesta hänen lapsestaan tuli taiteilija. Hänen sisarensa Augusta Soldan oli myös kuuluisa taiteilija. Lisäksi Soldan piti filosofiasta ja kirjoitti useita vuosia keskeneräiseksi jääneen teoksen oman maailmankatsomuksensa perusteella. Soldanin kerrotaan ymmärtäneen filosofi Johann Friedrich Herbartin opetukset , jonka hän tapasi vuonna 1867. Vuosina 1877-1878 Finsk Tidskrift -sanomalehti julkaisi hänen artikkelinsa kahdessa osassa "Herbart och Rein" .
August Fredrik Soldan oli naimisissa vuodesta 1860 Marie Müllerin kanssa . Heidän lapsistaan Venny Soldan-Brofeldtistä ja August Leopold Soldanista tuli taiteilijoita, Tilly Soldan toimi kuuluisan lasten oppilaitoksen johtajana, suomalaisen kirjailijan Juhani Ahon niin rakastamana . Juhani Aho meni naimisiin Venny Soldanin kanssa, jolloin hänestä tuli August Fredrik Soldanin vävy. J. Aho julkaisi vuonna 1901 anoppinsa elämäkerran A Man of Thought: Essays on the Life of August Fredrik Soldan .
• Om lysgas och dess användning (esitelmä, 1859)
• Om Finlands tjärindustri och dess möjliga förbättring (1861, suomeksi 1862 nimellä Suomen terwapoltosta ja kuinka se olisi parannettawa)
Kääntöpuoli: Kaksipäinen kotka, jonka siivet ovat ojennettuna kolmen kruunun alla; lepattava Pyhän Andreaksen nauha laskeutuu yläkruunusta; kotkan rinnassa on Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunallinen kilpi, jota ympäröi Pyhän Ritarikunnan ketju. Andreas Ensikutsu. Kotkan tassuissa valtikka ja pallo. Kotkan alla on rahapajan johtajan merkki: S (August Frederik Soldan). Alla puoliympyrässä kirjoitus: FINLAND * SUOMI
Kääntöpuoli: Köyden reunan sisäpuolella nimiarvo: 20 MARKKAA; päivämäärä kiharan palkin alla: 1878. Pyöreä merkintä: 5.806.. GRM. KULTAA. 0.645.. GRM. KUPARIA*
Reuna: uurrettu
Halkaisija: 21,3 mm
Lyöntivuosi: 1878
Lyöntipaikka: Helsingfors
Huomautus: Suomen julkaisu Venäjän valtakunnan sisällä
Lähteet: GM 59.II.19; Bitkin 611 (R) [1]
1. abcdef Raimo Savolainen: Soldan, August Fredrik (1817-1885) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007 Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
2. Nordisk familjebok (1917), s. 302-303 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 22.9.2015.
3. Panu Nykänen: Suomalaisen tervateollisuuden historia, s. 10, 30. Tekniikan Historian Seura 2006. Viitattu 22.9.2015.
4. Rahamestareiden leimat Kolikot.com 25.11.2007. Viitattu 22.9.2015.
Noudettu kohteesta " https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=August_Fredrik_Soldan&oldid=15616095"
Luokitus
• Suomalaiset insinöörit
• Sotainsinöörit
• Suomalaiset kemistit
• Julkisten laitosten johtajat
• Syntynyt vuonna 1817
• Vuonna 1885 kuolleet
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |
|