Sosiaalinen yrittäjyys Serbiassa

Vuoden 2015 alussa sosiaalinen yrittäjyys ei ole Serbiassa vielä saanut sellaista tukea kuin useimmissa EU -maissa , mutta se kehittyy aktiivisesti. Kuten Puolassa , sosiaalinen yrittäjyys viittaa usein sosiaalisten osuuskuntien toimintaan. Niiden muodostuminen muodostui osittain italialaisten järjestöjen esimerkistä [1] . Mutta termi sosiaalinen yrittäjyys vahvistettiin Serbiassa laillisesti ensimmäistä kertaa vammaisten työllisyyttä ja ammatillista kuntoutusta koskevassa laissa, eikä se viittaa osuuskuntiin, vaan yrityksiin, jotka tarjoavat palveluja vammaisille ja joiden kautta asia käsitellään. heidän työsuhteensa on ratkaistu.

Sosiaalisen yrittäjyyden historia Serbiassa

Toisen maailmansodan lopussa Jugoslaviaan syntyi työpajoja sotavammaisten kuntouttamiseen. Seuraavina vuosina yhteistyötoiminta kehittyi. Jugoslavian sotien aikana yrittäjyyden ja erityisesti sosiaalisen tilanteen tilanne huononi huomattavasti. Mutta 2000-luvun ensimmäisestä puoliskosta lähtien sosiaalisesta yrittäjyydestä alettiin puhua jo lainsäädännön tasolla. Vuonna 2010 Belgradiin perustettiin mikrorahoitustyöryhmä. Hän aloitti mikrorahoituslain kehittämisen tavoitteenaan parantaa köyhille myönnettävää lainajärjestelmää ja mikrorahoitusorganisaatioiden toimintaa. Serbian lain kehittäjiä tuki myös Grameen Bankin perustaja Muhammad Yunus [2] . Vuoteen 2013 mennessä kolme serbialaista pankkien ulkopuolista yritystä harjoitti mikrorahoituspalveluita: AgroInvest, MicroFinS ja Micro-Development [3] .

Vuonna 2012 Serbiasta tuli EU-jäsenehdokas. Monet näiden vuosien uudistukset ovat vaikuttaneet sosiaalisen yrittäjyyden piiriin. Serbian tilastoinstituutin mukaan, vuonna 2012 maassa toimi 1196 sosiaalista yritystä [4] .

Tuki sosiaaliselle yrittäjyydelle

Maassa ei ole yhtä ainoaa sosiaalisen yrittäjyyden valtion elintä. Sen kehittämisestä Serbiassa vastaavat valtiovarain- ja talousministeriö sekä työ-, työ- ja sosiaaliministeriö [5] .

Taloudellisesti sosiaalista yrittäjyyttä tukevat useat pankkirakenteet, kuten Erste Bank ja UniCredit Serbia. Viimeinen näistä pankeista auttaa aktiivisesti julkista organisaatiota "Group 484" (organisaatio hoiti alun perin Kroatian armeijan "Storm" -operaation ja Serbian Krajinassa suoritettujen sotaoperaatioiden seurauksena kärsineiden serbien perheitä , mutta sitten tuki maahanmuuttajia ja pakolaisia ​​yleensä).

Ana ja Vlade Divac Foundation ( serb. Foundation Ana and Vlade Divac ), tunnettu serbialainen koripalloilija, työskentelee myös pakolaisten parissa . Rahasto tukee myös taloudellisesti nuoria yrittäjiä. Rahaston virallisen käsityksen mukaan se auttaa niitä kansalaisia, jotka ovat valmiita ottamaan vastuuta yhteiskunnan henkilökohtaisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa.

Esimerkkejä sosiaalisesta yrittäjyydestä Serbiassa

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö nimeää useita organisaatiotyyppejä, joiden toiminta voidaan katsoa sosiaalisen yrittäjyyden ansioksi Serbiassa:

Osuuskunnat

Vuonna 2007 maahan rekisteröitiin 2 337 osuuskuntaa ja vuonna 2009 jo 2 126 osuuskuntaa ja 18 osuuskuntaa (yritysjäsenten määrä laski vastaavasti noin 125 500:sta 122 000:een). Osuuskuntalaki hyväksyttiin vuonna 1996; viimeisimmät muutokset ovat vuodelta 2006. Vuonna 2010 julkiseen kuulemiseen annettiin uusi osuuskuntien toimintaa koskeva lakiesitys, jossa muun muassa muotoiltiin, mitä ovat ns. sosiaaliset osuuskunnat. Lakiesitys ei kuitenkaan edennyt julkisten kuulemisten ulkopuolelle. Sen hyväksymistä vaikeuttaa Serbian akuutti kysymys julkisen omaisuuden palauttamisesta [5] .

Vuonna 2012 osuuskuntien osuus kaikista Serbian sosiaalisista yrityksistä oli 65,6 prosenttia. Vammaisten yritysten osuus on vain 3,8 % [4] .

Yritykset vammaisille

Jos puhutaan vain sosiaalisista osuuskunnista, vammaisten erityisyritysten perustamisjärjestelmä on kirjattu laissa "Vammaisten työllisyydestä ja ammatillisesta kuntoutuksesta". Hyväksytyssä laissa säädetään, että sosiaalinen yritys tarjoaa palveluja vammaisille ja sen velvollisuuksiin kuuluu vähintään yhden vammaisen työllistäminen.

Työ-, työ- ja sosiaaliministeriö valmisteli vuonna 2013 uuden lain sosiaalisista yrityksistä. Asiakirjan mukaan sosiaalisen yrityksen tulee työllistää tietty määrä vammaisia, pakolaisia ​​tai maan sisäisiä pakolaisia, yli 50-vuotiaita ja pitkäaikaistyöttömiä. Puolet sosiaalisen yrityksen tuotoista käytetään omiin tarpeisiin ja puolet sosiaalisen yrityksen kehittämisrahastoon. Lakiesitys löysi monia vastustajia [6] , eikä sitä kehitetty enempää. Hallitus perusti vuonna 2014 uuden ryhmän, jonka tehtävänä on laatia laki.

Julkiset organisaatiot

Vuonna 2009 Serbiassa hyväksyttiin laki julkisista yhdistyksistä. Hän yksinkertaisti kansalaisjärjestöjen rekisteröintijärjestelmää ja jopa salli näiden järjestöjen harjoittaa tiettyä kaupallista toimintaa omiin tarpeisiinsa.

Muistiinpanot

  1. ↑ SOCIJALNO PREDUZETNIŠTVO: MODELI, KOMPARATIVNA PRAKSA I PRAVNI OKVIR SOCIJALNOG PREDUZETNIŠTVA U SRBIJI (hrv), Unikredit fondacije. Arkistoitu alkuperäisestä 6. syyskuuta 2015. Haettu 17.5.2015.
  2. ↑ Serbian hallitus tarkastelee pienituloisten kansalaisten luotonannon parantamiseen tähtäävää mikrorahoituslakia  , microcapital.org. Arkistoitu alkuperäisestä 18. toukokuuta 2015. Haettu 17.5.2015.
  3. ↑ Mikrorahoitus Serbiassa  (englanti) , european-microfinance.org. Arkistoitu alkuperäisestä 18. toukokuuta 2015. Haettu 17.5.2015.
  4. ↑ 1 2 Sosiaalisen yrittäjyyden vaikutus Serbian talouteen  (serbi) , Republicki Zavod tilastoja varten. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2016. Haettu 17.5.2015.
  5. ↑ 1 2 3 Sosiaalinen yrittäjyys Serbiassa: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön raportti  (englanniksi) , Organisation for Economic Co-operation and Development.
  6. ↑ Sosiaalinen yrittäjyys Serbiassa  (englanniksi) , EFESEIIS. Arkistoitu alkuperäisestä 19. toukokuuta 2015. Haettu 17.5.2015.

Linkit