Japani-mielisten yhteistyötahojen omaisuuden takavarikoinnin erityislaki ( korea: 친일반민족행위자 재산의 국가귀속에 관한 속에 관한 특별법 tuli voimaan 2.12.2058 ja Korean parlamentissa 05.12.08 .) on laki . Laki sallii Korean hallituksen takavarikoida irtaimen ja kiinteän omaisuuden henkilöiltä, jotka tekivät yhteistyötä Japanin hallinnon kanssa vuosina 1904–15. elokuuta 1945, sekä heidän perillisinsä. Laki koskee vain omaisuutta, jonka yhteistyökumppanit ovat saaneet Japanin miehittäjiltä palkkiona yhteistyöstä. Mitään muuta yhteistyökumppaneiden ja heidän perillisten omistamaa omaisuutta ei takavarikoida. Lisäksi omaisuutta, joka on millään lailla siirtynyt kolmansille osapuolille, jotka eivät tienneet sen alkuperästä, ei voida takavarikoida.
Takavarikoitu omaisuus voidaan kansallistaa tai antaa muille Korean kansalaisille, ja Japanin vastaiset Korean itsenäisyystaistelijat asetetaan etusijalle omaisuuden jakamisessa.
Laki on joidenkin analyytikkojen mukaan ristiriidassa Etelä-Korean perustuslain ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kanssa, koska niiden mukaan mikään laki ei voi olla taannehtiva [1] . Etelä-Korean perustuslakituomioistuin kuitenkin käsitteli lakia vuonna 2011 (kuuden yhteistyökumppanin 40 perillisen kanteessa vuonna 2008) ja tunnusti sen perustuslain mukaiseksi [2]
Vuonna 2007 perustettiin Korean tasavallan presidentin alaisuudessa toimikunta käsittelemään lain soveltamista. Lain mukaan siihen kuuluu 9 henkilöä (lakimiehet, historioitsijat, valtion virkamiehet; kaikilla tulee olla vähintään 10 vuoden työkokemus). Hän loi luettelon 452:sta Japani-myönteisestä yhteistyökumppanista ja vuoden 2007 puoliväliin mennessä oli vahvistanut 109:n syyt. Takavarikoinnin kohteena olevan maan kokonaispinta-alaksi arvioitiin 1,31 tuhatta hehtaaria , mikä maksoi lähes 100 miljardia Etelä-Korean wonia [3] .
Toukokuussa 2007 lakia sovellettiin noin 25,5 hehtaariin maa-alueeseen (arviolta 3,6 miljardia wonia ), jotka omistivat yhdeksän Japani-mielisen yhteistyökumppanin perheet, mukaan lukien Korean pääministeri Lee Wang-yong (1858–1926). joka allekirjoitti joukon Japanin ja Korean välisiä sopimuksia Korean siirtomaa-aseman vahvistamisesta. Kaksi presidentin toimikunnan yhdeksästä menetetyksi tuomitsemista koskevasta päätöksestä valitettiin oikeuteen [3] .
Elokuussa 2007 takavarikoitiin 10 yhteistyökumppanin perillisten maa-alueet, joiden kokonaispinta-ala oli noin 100 hehtaaria (arvoltaan 25,7 miljardia wonia). Viidestä päätöksestä valitettiin tuomioistuimeen [3] .