Sumbat II Artanudjeli

Sumbat II
rahti. სუმბატ II

Bagrationi -dynastian vaakuna
Klarjetin hallitsija
943-988  _ _
Edeltäjä David I
Seuraaja David II
Kuolema 988
Suku Bagrations
Isä David I
Lapset David II Artanujista ja Bagrat II

Sumbat II ( georgiaksi სუმბატ II , kuoli vuonna 988 [1] ) - Georgian prinssi Tao-Klarjeti Bagrationin dynastiasta , hallitsi eristavi-eristavi arvonimellä Klarjetissa vuosina 943-988 .

Elämäkerta

Sumbat oli Daavid I :n ainoa poika , joka peri Klarjetin hallituskauden , hänen valtakuntansa kattoi myös Nigalin ja Adjaran . 10. vuosisadan georgialainen hagiografi Georgy Merchule ja käsikirjoitus Parkhalin luostarista mainitsevat hänet eristavt-eristavi ("prinssien ruhtinas") ja eristavi ("prinssi").

Kirjan " Imperiumin hallintoa " kirjoittajan Konstantinus VII Porphyrogenituksen mukaan Sumbat oli naimisissa sukulaisensa Bagrat I :n tyttären kanssa. Chronicles mainitsee Sumbat II:n "oikeudenmukaisena miehenä".

Sumbat kuoli vuonna 988. Hän jätti omaisuutensa vanhimmalle pojalleen David II:lle.

Sumbatilla oli kaksi poikaa [2] [3] : David II Artazheli ja Bagrat II .

Muistiinpanot

  1. Sumbat Davitisdze . Bagrationien historia ja kertomus . - Tbilisi : Metsniereba , 1979. - T. 3. - 600 s.Alkuperäinen teksti  (venäjäksi)[ näytäpiilottaa] Sumbat, eristavien eristav, oikeudenmukainen aviomies, Daavidin mampal, Artazheli, poika, kuoli horonikonissa 208 ja jätti kaksi poikaa: Davidin ja Bagratin. Ja hänen kuolemansa jälkeen, neljäntenäkymmenentenä päivänä, hänen poikansa Bagrat kuoli ja hän jätti kaksi poikaa: Sumbat ja Gurgen.
  2. Cyrille Toumanoff . "Guide to genealogy and chronology for the Christian Caucasus (Armenia, Georgia, Albania)" = "Manuel de Généalogie et de Chronologie pour le Caucase chrétien (Arménie, Géorgie, Albania)"  (ranska) . - Rooma : Edition Aquila, 1976. - s. 119.
  3. Toumanoff, Cyril . "Iberian bagratidit 800 - 1100-luvuilta"  : [ eng. ]  = "Iberian bagaratidit 800-1100-luvulta" // Le Muséon : Journal. - Louvain  : Le Muséon, Revue d Études Orientales ("Museum" - Journal of Oriental Studies), 1961. - Voi. 74, nro 1-2. - S. 31.