Siruts, Shimon

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 12. joulukuuta 2017 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
Shimon Syruts
Kiillottaa Szymon Syruć (Siruć)

Tunnus " Doliva "
Kovnon päällikkö
1742-1765  _ _
Seuraaja Jozef Prozor
Suuri liettualainen miekkamies
1750-1752  _ _
Edeltäjä Janusz Alexander Sangushko
Seuraaja Karol Stanislav Radziwill
Vitebskin kastellaani
1752-1774  _ _
Edeltäjä Joseph Anthony Sologub
Seuraaja Jozef Prozor
Syntymä 1698( 1698 )
Kuolema 20. huhtikuuta 1774( 1774-04-20 )
Suku Syrutsy
Isä Józef Kazimir Syruc
Äiti Barbara Zabello
puoliso Petronella Scholastica Volodkovich
Palkinnot Valkoisen kotkan ritarikunta Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan kavaleri

Shimon Syruts (1698 - 20. huhtikuuta 1774) - Liettuan suurruhtinaskunnan valtiomies, Kovnon saattue (vuodesta 1725) , Kovnon vanhin (vuodesta 1730), Kovnon vanhin (1742-1765), Liettuan suuri miekkamies (1750 ) -1752) ja Vitebskin kastellaani (1752-1774).

Elämäkerta

Dolivan vaakunan Syruts Liettuan aatelistoperheen edustaja . Józef Casimir Syrucin ja Barbara Zabellon poika .

1720-luvun lopulta lähtien Shimon Syruts oli kuninkaallisen vastaisessa oppositiossa. Osallistui vuoden 1729 seimin hajottamiseen . Kuninkaattomuuden aikana hän tuki Stanislav Leshchinskyn ehdokkuutta Kansainyhteisön valtaistuimelle. Hänet valittiin Kovnon piirin everstiksi . Stanisław Leszczynskin padon jälkeen Gdanskista Szymon Syruc seurasi häntä Königsbergiin , missä hän toimi kuninkaallisena sihteerinä. Stanislav Leshchinskyn kieltäytymisen jälkeen Puolan kruunusta hän meni hänen kanssaan Lorraineeseen, missä hän toimi tuomioistuimen neuvonantajana. Syrutsin ansiosta huomattava määrä GDL :n nuoria aatelia opiskeli Ritariakatemiassa Lunévillessä . Konflikti Ranskan hallinnon kanssa Lotringenin hallinnon uudistussuunnitelmista pakotti Syrucin palaamaan Puolan ja Liettuan yhteisöön vuoden 1738 lopussa.

Vuonna 1740 Shimon Syruts haki Kovnon marsalkan virkaa , mutta luopui asemasta Antony Zabellon hyväksi sen jälkeen, kun oli tehty sopimus, jonka mukaan heidän oli määrä hallita vuorotellen Kovnon sejmikkiä . Vuonna 1742 hänet valittiin Liettuan suurruhtinaskunnan tuomioistuimeen ja hänestä tuli Vilnan kadenssin virkailija. Hän oli niin vaikutusvaltainen, että hän suunnitteli poistavansa GDL:n tuomioistuimen marsalkan vallasta .

Kesäkuussa 1742 Liettuan suurruhtinaskunnan alikansleri Mihail Czartoryski, pienemmän kansliakunnan kirjoista, antoi Syrutsille etuoikeuden Kovnon kaupungin starostvoon. Syruts otti viran vastaan, vaikka tiesi, että samaan aikaan suuren kansliakirjan kanssa myönnettiin Kovnon vanhimmalle etuoikeus Ludwik Potseille . Syruts oli Poceyta edellä, 8. kesäkuuta 1742 hän vannoi viran valan ja järjesti heinäkuussa 1742 kongressin vanhinnassa. Huolimatta Ludwik Potsejia tukeneiden Radziwillien ponnisteluista Shimon Syruts säilytti tämän aseman Sapiehan ja Czartoryskien avulla.

Shimon Syruts valittiin valtiopäivien suurlähettilääksi vuosina 1742, 1744, 1746, 1748, 1750, jolloin hän osoitti olevansa Czartoryskin valtionuudistusohjelman uudistusten kannattaja. Valittiin Liettuan suurruhtinaskunnan tuomioistuimen sijaiseksi ja marsalkkaksi vuonna 1752 . Lisäksi hän oli Czartoryskien kannattaja . Syrutsin ansiosta vuonna 1756 Kovnossa yksi sukunimen johtajista, Jan Jerzy Fleming, valittiin Liettuan suurherttuakunnan tuomioistuimen varapuheenjohtajaksi yhdessä Radziwillin kannattajan, suuren liettualaisen virkailijan Anthony Patsin kanssa. Syyskuun lopussa 1756 hän osallistui "sukunimen" johtajien kongressiin Slonimissa , jossa keskusteltiin mahdollisuudesta perustaa kuninkaallinen konfederaatio. Czartoryskien ansiosta Shimon Syruts sai 10. maaliskuuta 1757 Venäjän Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan.

Michal Anthony Sapiehan eron jälkeen ruhtinaiden Czartoryskien kanssa vuonna 1758 alkoi Syrucin ja "Familian" suhteiden jäähtyminen. Tämän seurauksena Syruts siirtyi vuonna 1761 Radziwillien puolelle ja auttoi tulemaan Liettuan suurherttuakunnan tuomioistuimen edustajaksi Kovnon sejmikissä , Radziwillien kannattajana tuomioistuimen marsalkkana. Liettuan suurruhtinaskunta , Ignacy Pac. Radziwillien avustuksella Shimon Syruts sai 3. elokuuta 1761 Valkoisen kotkan ritarikunnan.

Kuninkaattomuuden aikana vuonna 1764 Syruc loikkasi Czartoryskien luo , mutta ei saanut täydellistä anteeksiantoa. Vuonna 1767 hän palasi Vilnan kuvernöörin Karol Stanislav Radziwillin kannattajien piiriin , mutta hän vaati laskelmia pidätyksestä Keidanin piirikunnan etuvartiossa. Tästä lähtien Syruts itse asiassa vetäytyi poliittisista asioista.

Avioliitto

Vuonna 1747 Shimon Syruts meni naimisiin Petronella Scholastica Volodkovichin kanssa, Mstislav Yuzef Nemirovich-Shitin (kuoli 1745) kastellaanin lesken kanssa. Heidän avioliittonsa oli lapseton.

Lähteet