Tiselius (kuun kraatteri)

Tiselius
lat.  Tiselius

Kuva otettu Apollo 16 :sta .
Ominaisuudet
Halkaisija53,8 km
Suurin syvyys2400 m
Nimi
EponyymiArne Tiselius (1902-1971), ruotsalainen biokemisti, Nobel-palkinnon saaja (1948). 
Sijainti
6°53′ pohjoista leveyttä. sh. 176°42′ itäistä pituutta  / 6,89  / 6,89; 176,7° N sh. 176,7° E e.
TaivaankappaleKuu 
punainen pisteTiselius
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Kraatteri Tiselius ( lat.  Tiselius ) on suuri törmäyskraatteri Kuun takapuolen päiväntasaajan alueella . Nimi annettiin ruotsalaisen biokemistin Arne Tiseluksen (1902-1971) kunniaksi, ja Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni hyväksyi sen vuonna 1979. Kraatterin muodostuminen juontaa juurensa myöhäis-imbrian ajalle [1] .

Kraatterin kuvaus

Tiselius-kraatterin lähimmät naapurit ovat Vallen kraatteri lännessä; kraatteri Shafarik pohjoisessa; Stein - kraatteri idässä ja Coriolis -kraatteri lounaassa [2] . Kraatterin keskipisteen selenografiset koordinaatit 6°53′ pohjoista leveyttä. sh. 176°42′ itäistä pituutta  / 6,89  / 6,89; 176,7° N sh. 176,7° E g , halkaisija 53,8 km 3] , syvyys 2,4 km [1] .

Tiselius-kraatteri on pyöreä ja kohtalaisen kulunut. Turvotus on tasoittunut, mutta säilyttänyt melko selkeät ääriviivat; havaittava satelliittikraatteri Tiselius E on lähes itäosassa aallokkoa (kraatterin aallokkoa erottaa kapea laakso). Sisärinteen juurella on kallioita. Vallin korkeus ympäröivän alueen yläpuolella on 1150 m [1] , kraatterin tilavuus on noin 2300 km³ [1] . Kulhon pohja on suhteellisen tasainen, kulhon keskellä on kaoottista kasaumaa matalia lyhyitä harjanteita. Koillisosassa on useita valliin nähden samankeskisiä harjuja.


Satelliittikraatterit

Tiselius Koordinaatit Halkaisija, km
E 7°10′ s. sh. 177°50′ itäistä pituutta  / 7,17  / 7,17; 177,83 ( Tizelius E )° N sh. 177,83° E e. 15.4
L 4°34′ pohjoista leveyttä. sh. 177°28′ itäistä pituutta  / 4,57  / 4,57; 177,46 ( Tizelius L )° N sh. 177,46° E e. 12.3

Katso myös

Muistiinpanot

  1. 1 2 3 4 Lunar Impact Crater Database . Losiak A., Kohout T., O'Sulllivan K., Thaisen K., Weider S. (Lunar and Planetary Institute, Lunar Exploration Intern Program, 2009); päivittänyt Öhman T. vuonna 2011. Arkistoitu sivu .
  2. Tiselius-kraatteri LAC-68-kartalla. . Haettu 23. kesäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 20. helmikuuta 2013.
  3. Kansainvälisen tähtitieteellisen liiton käsikirja . Haettu 23. kesäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 27. marraskuuta 2020.

Linkit