Thule on uuseskimokulttuuri , joka oli olemassa 10. - 17. vuosisadalla Pohjois- Kanadassa ja Grönlannissa . Nykyisten eskimoiden esi-isät [1] .
Nimi tulee Thulen kaupungista (nykyinen Qaanaaq ), joka sijaitsee Luoteis-Grönlannissa [2] .
Thulen kulttuuri syntyi noin 1000 jKr. e. Alaskassa ja levisi sieltä koko Pohjois-Kanadaan ja saavutti Grönlantiin 1200-luvulla [1] . Näin tehdessään se korvasi Dorset-kulttuurin , joka miehitti aiemmin Koillis - Kanadan ja Luoteis-Grönlannin [1] .
Tiedetään, että viikingit XI vuosisadalla joutuivat kosketuksiin tämän kulttuurin edustajien kanssa.
1700 -luvulla kulttuuri joutuu kosketuksiin eurooppalaisten kanssa [1] .
Pienen jääkauden aikana (1650-1850) Thule-yhteisöt hajosivat ja modernit eskimot ilmestyivät [1] .
Thule- kulttuurin jäsenten tiedetään käyttäneen liuskekiviveitsiä , umiakkoja ja harppuunoita . Ruokaa hankittiin metsästyksellä, he metsästivät pääasiassa valaita , mursuja ja hylkeitä [1] .
Thulen perinteen eri vaiheet erottuvat erilaisista työkalujen valmistuksen ja taiteen tyylistä. Myöhemmät vaiheet - Punuk ja Birnirk - ovat enemmän läsnä arkeologisissa kirjoissa, ja niiden sanotaan ulottuneen pidemmälle ja kestäneen pidempään kuin edeltäjänsä. Thulen kulttuuri tunnetaan kuljetuksen, metsästystekniikoiden ja työkalujen teknisestä edistyksestä. Harppuunalla oli erittäin tärkeä rooli valaanpyynnissä , ja Thule loi useita erilaisia valaanluuharppuunapisteitä. He tekivät myös puhallettavia harppuunakellukkeita suuremman saaliin metsästämiseksi. Mikäli mahdollista, he käyttivät ja myivät rautaa meteoriiteista, kuten Cape Yorkin meteoriitista .
Thulen talviasutuksilla oli yleensä yhdestä neljään taloa noin kymmenelle hengelle. Talot rakennettiin metsästyksellä saaduista valaanluista [1] .
Joissakin suurissa siirtokunnissa oli useita kymmeniä taloja.
Grönlanti aiheissa | |||
---|---|---|---|
Tarina | |||
Maantiede |
| ||
Poliittinen järjestelmä |
| ||
Talous |
| ||
yhteiskunta |
| ||
Portaali "Grönlanti" |