Kalkopyriitti
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 16. huhtikuuta 2017 tarkistetusta
versiosta . tarkastukset vaativat
16 muokkausta .
Kalkopyriitti ( kreikan sanasta χαλκóς “ kupari + pyriitti ”), vanhentunut synonyymi: kuparipyriitti on mineraali , jonka koostumuksessa on kaksoiskupari ja rautasulfidi , jonka kaava on CuFeS 2 , kiteytyy tetragonaalisessa syngoniassa .
Ominaisuudet
Suuret kiteet ovat harvinaisia ja niillä on vääristynyt tetraedrinen ulkonäkö. Reunat on yleensä peitetty syvällä karkealla varjostuksella. Twinning on ominaista, itävyys kaksoset ovat yleisiä. Muodostaa jatkuvia rakeisia aggregaatteja, disseminoituja, suonet karbonaateissa ja muissa sulfideissa . Väri on kullankeltainen, sävyltään, toisin kuin messinginkeltainen rikkikiisu , joka muistuttaa puhdasta kultaa , tästä syystä se on saanut nimen "kultasekoitus". Kiiltävää metallia. Kiteiden ja sirujen pinnalle on ominaista kirkas kirjava tummuminen . Mohsin kovuus 3,5-4. Leikkaus on epätäydellinen. Hauras. Puhallusputken alla, hiilellä , se sulautuu harmaamustiksi magneettihelmeksi . Se liukenee HNO 3 :een vapauttaen rikkiä . Sitä käytettiin ilmaisimena varhaisissa radioissa ennen tyhjiöputkien tuloa . On kapellimestari.
Alkuperä
Alkuperä on hydroterminen , galeenin ja sfaleriitin kanssa se on osa polymetallimalmeja, mutta ei itsessään muodosta suuria kertymiä. Se muodostuu myös metamorfisten prosessien aikana, esiintyy greisenissä ja skarneissa . Lähellä pintaa olevissa olosuhteissa se on epävakaa ja rapistuessaan melko nopeasti romahtaa sekundaaristen kuparimineraalien muodostuessa. Tärkein kuparimalmi ; _ kiteiden muodossa - arvokas kokoelmamineraali .
Kirjallisuus
Linkit
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
---|
Bibliografisissa luetteloissa |
|
---|