Kinuklidiini

Kinuklidiini
Kenraali
Systemaattinen
nimi
1-atsabisyklo[2,2,2]oktaani
Perinteiset nimet kinuklidiini
Chem. kaava C7NH13 _ _ _
Fyysiset ominaisuudet
Osavaltio kovia, värittömiä kiteitä
Moolimassa 111,19 g/ mol
Lämpöominaisuudet
Lämpötila
 •  sulaminen 158 - 159 °C
Luokitus
Reg. CAS-numero 100-76-5
PubChem
Reg. EINECS-numero 202-887-1
Hymyilee   C1(NC=N2)=C2C=NC=N1
InChI   InChI = 1S/C7H13N/c1-4-8-5-2-7(1)3-6-8/h7H, 1-6H2SBYHFKPVCBCYGV-UHFFFAOYSA-N
CHEBI 38420
ChemSpider
Tiedot perustuvat standardiolosuhteisiin (25 °C, 100 kPa), ellei toisin mainita.
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Kinuklidiini (1-atsabisyklo[2.2.2]oktaani) on tertiääristen bisyklisten amiinien luokkaan kuuluva orgaaninen yhdiste.

Reaktiivisuus

Kinuklidiinilla on vahvat emäksiset ominaisuudet (pKa = 11,0). Kestää kiehuvaa HCl , HI , hapan kaliumpermanganaattiliuosta . Se alkyloidaan elektrofiilisten reagenssien, esimerkiksi metyylijodidin , isopropyylijodidin, trimetyyliboraanin, vaikutuksesta. Vedyn vaikutuksesta palladiumkatalyytin läsnäollessa se käy läpi hydrogenolyysin, jolloin muodostuu 4-etyylipyridiiniä [1] .

Synteesi

Kinuklidiinin hankkivat ensimmäisen kerran Loeffler ja Stitzel vuonna 1909 [2] . 4-metyylipyridiini saatettiin reagoimaan formaldehydin kanssa, jolloin saatiin 4-(2-hydroksietyyli)pyridiini, joka pelkistettiin peräkkäin ja hydroksyyliryhmä korvattiin jodilla 4-(2-jodietyyli)piperidiinin muodostamiseksi. Kinuklidiini saatiin vaikuttamalla laimealla alkaliliuoksella jälkimmäiseen:

V. Prelogin ryhmä ehdotti kinuklidiinin synteesiä 2-(4-tetrahydropyraani)propionihaposta. Ensimmäisessä vaiheessa happo saatettiin reagoimaan natriumatsidin kanssa, jolloin saatiin 4-(2-aminoetyyli)tetrahydropyraani, jota sitten palautusjäähdytettiin vetybromidin kanssa 7 tuntia, jolloin saatiin 1,5-dibromi-3-(2-aminoetyyli)pentaania, joka käsiteltiin natriumhydroksidilla, jonka vaikutuksesta tapahtui syklisaatio ja muodostui kinuklidiinia [3] :

Biologinen merkitys

Kinuklidiinia löytyy luonnosta osana alkaloideja, esimerkiksi se on kiniinin , aymaliinin, sinkonamiinin rakenneyksikkö. Myös kinuklidiinijohdannaisia ​​ovat eräät lääkkeet, esimerkiksi aseklidiini , oksilidiini ja fenkaroli [4] .

Muistiinpanot

  1. Chemical Encyclopedia, toim. Knunyants. T.5, s. 536
  2. K. Loffler ja F. Stiezel, Chem. Ber. 42, 124 (1909)
  3. V. Prelog, E. Cerkonvikov ja G. Ustricev, Ann., 636, 37, 1930
  4. Chemical Encyclopedia, toim. Knunyants. T.5, s. 537

Linkit