| Zeng Pu | |
|---|---|
| Syntymäaika | 1872 [1] [2] [3] |
| Syntymäpaikka |
|
| Kuolinpäivämäärä | 1935 [1] [2] [3] |
| Kuoleman paikka |
|
| Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
| Ammatti | kirjailija , kääntäjä , toimittaja |
Zeng Pu ( kiinalainen trad. 曾樸, 1872 - 1935) - kiinalainen kirjailija , runoilija, kääntäjä, toimittaja Qing -imperiumin kukistuessa ja Kiinan tasavallan alkuvuosina.
Hän tuli varakkaiden maanomistajien perheestä. Syntynyt Changshun piirikunnassa . Sai klassisen koulutuksen. Epäonnistuneen keisarillisen kokeen laatimisen jälkeen vuonna 1892 hän ryhtyi journalismiin. Vuonna 1894 hän aloitti ranskan opiskelun. Vuonna 1897 hän muutti Shanghaihin, liittyi täällä uudistusmielisten joukkoon ja teki yhteistyötä teollisuusministeriön kanssa. Vuonna 1903 hän yritti käydä kauppaa silkillä, mutta epäonnistui. Vuonna 1904 hän perusti oman aikakauslehden, The World of Women. Vuonna 1907 hänestä tuli kirjallisuuslehden "Xiaosho Lin" ("Proosan metsä") perustaja. Hänestä tulee perustuslain uudistusta vaatineen republikaanipuolueen jäsen.
Xinhain vallankumouksen aikana hän kannatti Qing-dynastian kukistamista. Vuonna 1912 hänet valittiin Jiangsun maakunnan parlamentin jäseneksi. Hän jatkoi uudistustoimintaansa. Kuomintangin toiminnan yhteydessä vuonna 1926 hän jätti politiikan. Siitä hetkestä lähtien hän harjoitti yksinomaan kirjallista toimintaa. Kuollut vuonna 1935.
Hän oli kirjoittanut romaanin "Nehaihua" - "Kukkia pahan meressä", jolla on erityinen paikka kiinalaisessa kirjallisuudessa. Kirjoittaja kuvaa nykyajan tapoja, tuomitsee "sairaan yhteiskunnan" paheet ja etsii tapoja parantaa yhteiskuntaa. Romaanin juoni on yksinkertainen. Tarinan keskiössä on vaikutusvaltaisen virkamies-diplomaatin Jin Wenqingin ja hänen jalkavaimonsa Fu Caiyunin elämäntarina heidän matkastaan Länsi-Euroopan maiden halki. Kirjoittaja esitteli yhteiskunnan etuoikeutettuja kerroksia keskittyen minshin elämän kuvaamiseen - kuuluisiin ihmisiin, joiden sosiaalinen asema on lähellä virkamiehiä ja tiedemiehiä. Ensimmäinen kiinalaisista kirjailijoista kuvasi Kiinan lisäksi myös Venäjää, Saksaa, Koreaa ja Vietnamia. Viimeisissä luvuissa hän puhui Sun Yat-senin kannattajien sekä ulkomaisten vallankumouksellisten toiminnasta.
Vuosina 1919-1920 hän työskenteli esseen parissa ranskalaisen kirjallisuuden historiasta. Vuonna 1929 hän julkaisi keskeneräisen romaanin "Boy Lu" ("Lu Nanji") ensimmäisen osan "Love" ("Lian"), joka sisälsi omaelämäkerrallisia aiheita.
Kiinnostaa käännökset. Menestyneimmät ovat Victor Hugon (romaani "Gilles Blas"), Emile Zolan, Gustave Flaubertin teosten käännökset. Hän julkaisi käännöksensä Xiaoshuo Yuebao (Prose Monthly) -lehdessä.