Chaikend (Goygolin alue)

Chaikend ( Azerbaidžanin Çaykənd ) [6] / Getashen ( Arm.  Գետաշէն ) [7]  on kylä Goygolin alueella Azerbaidžanissa , 19 km etelään Goygolin aluekeskuksesta Kurokchay -joen rannoilla keskijuoksussa.

Chaikend on tunnustamattoman Vuoristo-Karabahin tasavallan vaatimalla alueella .

Historia

XIV-luvulla nykyisen alueella. Chaikend tuli Ijevanista ja Dilijanista . Näin Chaikendin väestö muodostui. Vuonna 1828 kylästä tuli osa Venäjää . Ensimmäinen koulu ilmestyi tänne vuonna 1860.

Kylän keskustassa oli Surb Astvatsatsinin kirkko, vuodelta 1749; kappeli, jossa oli käsinkirjoitettu evankeliumi vuodelta 1211 . Kylän eteläpuolella oli Yekhnasarin luostari . Kylän keskustassa oli Melik-Shahnazaryanin (myöhemmin Dabagyanin perhe) kolmikerroksinen talo, jonka rakensi Verdi Melik-Shahnazaryanin vaimo, joka saapui kahden poikansa Hovhannesin ja Soghomonin kanssa Varandasta kuoleman jälkeen. miehensä (Verdi Melik-Shahnazaryan, Avetik Melik-Shahnazaryanin poika) alussa. XIX Art. Lisäksi hänen kustannuksellaan rakennettiin koulu ja kirjasto, kehitettiin hänen poikiensa, myöhemmin nimellä Dabagyan (Arm. դաբաղ) omistama parkitusliike.

Toukokuussa - kesäkuun alussa 1991 Azerbaidžanin SSR:n sisäasiainministeriön yksiköiden joukot karkoittivat 19 armenialaisen kylän asukkaat NKAR:iin ja Azerbaidžanin SSR:n viereisille alueille sisäisten joukkojen yksiköiden osallistuessa. Neuvostoliiton sisäministeriön ja Neuvostoliiton armeijan jäsenistä - yhteensä yli 5000 ihmistä [8] .

Talvella 1989-1990 kolmen Chaikendin kylän ympärillä sijaitsevan armenialaisen kylän asukkaat pakotettiin jättämään asuinpaikkansa heihin kohdistuvien aseellisten hyökkäysten, alueviranomaisten ja sisäisten joukkojen komentajien painostuksen vuoksi. Lähtö sujui rauhallisesti ja piirivaltuuston toimeenpaneva komitea osti kyläläisten talot. Autiokylät asuttivat suurelta osin azerbaidžanilaiset pakolaiset, jotka karkotettiin Armeniasta vuonna 1988 [8] . Alueviranomaisten toistuvista ehdotuksista huolimatta Chaikendin ja Martunashenin asukkaat kieltäytyivät lähtemästä kodeistaan. Sen jälkeen näiden kahden kylän asukkaat olivat itse asiassa saarron piirissä. Yhteydenpito ulkomaailmaan katkaistiin, ruoka- ja lääketoimitukset kuljetettiin helikopterilla Armeniasta. Siellä oli säännöllisesti yhteenottoja viereisten azerbaidžanilaisten kylien kanssa pienaseiden , kranaatinheittimien ( kylän armenialaisten asukkaiden) ja rakeiden ( azerbaidžanilaisten ) käyttöön.

Vuonna 1991 Chaikendin tapahtumat aloittivat etnisen puhdistuksen [9]  - Operaatio "Ring" . 19. huhtikuuta Neuvostoliiton sisäasiainministeriön sisäisten joukkojen virka poistettiin Chaikendistä , minkä jälkeen Azerbaidžanin kylien hyökkäykset yleistyivät täällä ja Martunashenissa, sähkön syöttö katkesi, puhelinyhteydet katkesivat, ja helikopterilennot kiellettiin. 29. huhtikuuta  - 4. toukokuuta 1991 Azerbaidžanin OMONin yksiköt osana yhteistä operaatiota Neuvostoliiton armeijan ja sisäisten joukkojen kanssa suorittivat passijärjestelmän tarkastuksen ja aseiden takavarikoinnin Armenian asutuissa kylissä. Chaikend ja Martunashen Azerbaidžanin SSR:n Khanlarin alueelta, minkä seurauksena yli 300 ihmistä pidätettiin ja karkotettiin Azerbaidžanin SSR:n alueelta. Näiden tapahtumien seurauksena kylän kolmas tuhannes armenialainen häädettiin väkisin Armeniaan. Suurin osa kyläläisistä vietiin sotilashelikoptereilla Stepanakertin kaupunkiin ja muutamaa päivää myöhemmin Ijevanin kaupunkiin; useita satoja miehiä vietiin bussilla välittömästi Ijevaniin. [8] .

Kuz-auto

Kylän reunalla on kyhäselkäistä miestä muistuttava kivi. Armenialaisten legendan mukaan yksi paha visappi murtautui kalliolta Kapas-vuorelta, nosti sen päälleen ja raahasi sen Getashenia kohti. Jumala näki tämän ja suuttui ja muutti vishapin kiveksi. Siitä lähtien tätä kiveä on kutsuttu "Kuzkariksi" (Kyttyräkivi), ja kyläläiset, joiden reunalla se seisoo, ovat tottuneet pelottelemaan tuhmia lapsia sillä [10]

Otsikko

Kylän nimellä sekä azerbaidžaniksi että armeniaksi on sama merkitys: azerien ensimmäiset juuret. çay ja käsivarsi.  գետ tarkoittaa "jokea", ja toiset juuret ovat erittäin tuottavia azerbaidžanilaisten toponyymiassa. kənd  - ("kylä, asutus, rakennus") ja shen (շեն) - "kylä".

Katso myös

Muistiinpanot

1. ↑ Nimi tunnustamattoman Vuoristo-Karabahin tasavallan hallinnollis-aluejaon mukaan  - Getashen
2. ↑ Nimi tunnustamattoman Vuoristo-Karabahin tasavallan hallinnollis-aluejaon mukaan  - armenia. Գետաշէն  
3. ↑ Asutus sijaitsee alueella, joka syyskuusta 2020 lähtien tunnustamattoman Vuoristo-Karabahin tasavallan hallinnollis-aluejaon mukaan on osa NKR:ää
4. ↑ Tunnustamattoman Vuoristo-Karabahin tasavallan hallinnollis-aluejaon mukaan siirtokunta sijaitsee syyskuusta 2020 lähtien NKR :n Shahumyanin alueella
5. ↑ Azərbaycan Respublikası Əhalisinin Siyahıyaalınması  (Azerb.) . - B. : Azərbaycan Respublikasının Dövlət Tilastotiedot, 2010. - T. XVI. - S. 105.
6. ↑ Nimi Azerbaidžanin hallinnollis-aluejaon mukaan
7. ↑ Nimi Vuoristo-Karabahin tasavallan hallinnollis-aluejaon mukaan
8. ↑ 1 2 3 Muistomerkki (pääsemätön linkki) . Haettu 22. maaliskuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2012. (määrätön) 
9. ↑ Oana Tranca "Mikä aiheuttaa etnisten konfliktien leviämistä? Tutkimus Azerbaidžanin ja Makedonian etnisistä konflikteista” Arkistoitu 6. marraskuuta 2012.
10. ↑ Ganalanyan A.T. 27. Kypäräkivi // Armenian perinteet. — Er. : AN Armenian SSR, 1979. - S. 54. - 353 s.