Shipov, Aleksanteri Pavlovich (lentäjä)

Aleksandr Pavlovich Shipov
Syntymäaika 26. tammikuuta ( 8. helmikuuta ) , 1916( 1916-02-08 )
Syntymäpaikka Moskova , Moskovan kuvernööri , Venäjän valtakunta
Kuolinpäivämäärä 1. kesäkuuta 1971 (55-vuotias)( 1971-06-01 )
Kuoleman paikka Moskova , Venäjän SFNT , Neuvostoliitto
Liittyminen  Neuvostoliitto
Armeijan tyyppi  Neuvostoliitto
Palvelusvuodet 1935-1964 _ _
Sijoitus
Kenraalimajuri
ilmailun kenraalimajuri
Osa Pohjoisen laivaston ilmavoimien 20. hävittäjälentorykmentti
käski 1727. laivaston VVS:n IAP, laivaston VVS:n
4. IAD,
Taistelut/sodat Suuri isänmaallinen sota
Palkinnot ja palkinnot
Neuvostoliiton sankari

Alexander Pavlovich Shipov [1] ( 26. tammikuuta [ 8. helmikuuta ]  1916 - 1. kesäkuuta 1971 ) - Neuvostoliiton laivaston hävittäjäässä - lentäjä , Neuvostoliiton sankari (5.11.1944). Lentokenraalimajuri ( 18.2.1958 ).

Elämäkerta

Syntynyt Moskovassa työväenluokan perheeseen. Venäjän kieli. Vuonna 1935 hän valmistui Moskovan tarkkuusmekaniikan korkeakoulusta . Vuonna 1935 hän valmistui Moskovan tarkkuusmekaniikan korkeakoulusta.

Elokuusta 1935 lähtien hän palveli laivastossa . Marraskuussa 1937 hän valmistui IV Stalinin laivaston ilmailukoulusta Yeyskissä ja jätettiin sinne ohjaajalentäjäksi. NKP(b) jäsen vuodesta 1940. Toisen maailmansodan alkamisen jälkeen hänet evakuoitiin koulun kanssa Mozdokiin , elokuusta 1941 - lennon komentaja , uudelleenkoulutuslentueen ohjaaja , helmikuusta 1942 -koulutuslentueen komentaja . Heinäkuussa 1942 hänet erotettiin sotilaskurin rikkomisesta ja siirrettiin laivaston ilmavoimien 2. ilmailurykmenttiin. Elokuusta 1942 lähtien hän oli RKKF:n ilmavoimien 65. erikoisilmailurykmentin lentäjä, joka sijaitsi Izmailovon lentokentällä lähellä Moskovaa ja suoritti taistelutöiden varmistamisen tehtäviä (henkilöstön kuljetus ja kuljetus, taistelukäskyjen toimittaminen ja asiakirjat laivastolle, lentokoneiden kuljettaminen lentokonetehtailta käyttöosiin jne.).

Suuren isänmaallisen sodan jäsen kesäkuusta 1943 lähtien. Hän kulki koko taistelupolkunsa osana pohjoisen laivaston ilmavoimien 14. sekailmailudivisioonan 20. hävittäjälentorykmenttiä . Aluksi hän oli lennon komentaja, syyskuussa 1943 hänet nimitettiin rykmentin navigaattoriksi. Lokakuuhun 1944 mennessä kapteeni Shipov teki 68 lentoa, joista 23 laivaston päätukikohdan ja laivojen ja saattueiden ilmasuojaan merellä, 35 hyökkäyslentokoneiden ja pommittajien saattamiseen ja 10 tiedusteluihin. 21. ilmataistelussa hän ampui alas 11 vihollisen lentokonetta ja vaurioitti vielä yhden. [2]

Neuvostoliiton sankarin arvonimi myönnettiin 5.11.1944.

Yhteensä hän suoritti 89 laukaisua, ampui alas 14 viholliskonetta (oletettavasti alhaalta 3) [3] . Taisteli Yak-1 , Yak-9 , Yak-7 hävittäjillä .

Sodan jälkeen hän jatkoi palvelemista Neuvostoliiton laivastossa . Syyskuusta 1945 marraskuuhun 1946 - pohjoisen laivaston ilmavoimien 26. sekailmailurykmentin navigaattori jätti tämän tehtävän opiskelemaan. Toukokuussa 1951 hän valmistui ilmavoimien akatemiasta Moninossa. Toukokuusta 1951 - Mustanmeren laivaston ilmavoimien 1727. hävittäjälentorykmentin komentaja , huhtikuusta 1953 - 4. hävittäjäilmailudivisioonan komentaja samassa paikassa. Marraskuussa 1957 - jälleen koulussa, marraskuussa 1959 hän valmistui Neuvostoliiton asevoimien pääesikunnan sotaakatemian laivastoosastosta . Syyskuusta 1959 lähtien - Mustanmeren laivaston ilmavoimien apulaiskomentaja taistelukoulutuksessa - Laivaston ilmavoimien taistelukoulutuksen johtaja. Tammikuusta 1961 lähtien - ilmailun apulaiskomentaja ja Mustanmeren laivaston ilmavoimien sotilasneuvoston jäsen. Hallitsi useita suihkukoneita . Maaliskuusta 1964 lähtien ilmailukenraalimajuri Shipov on ollut reservissä sairauden vuoksi.

Asui Moskovassa. Työskenteli tutkimusorganisaatiossa.

Hänet haudattiin Moskovaan Vvedenskyn hautausmaalle (29 yksikköä).

Palkinnot

Muisti

Yksi Neuvostoliiton ässän ilmataisteluista

Kuvattu ilmataistelu tapahtui kesällä 1944, jolloin pohjoisen laivaston ilmailu suoritti intensiivisiä hyökkäyksiä saksalaisiin karavaaneihin, laivastotukikohtiin ja muihin vihollisen kohteisiin. Neuvostoliiton sankarin, majuri Shipov A.P.:n allekirjoittamien muistelmien mukaan, jotka sisältyvät kokoelmaan "Sata Stalinin haukkaa" otsikolla "Opas ilmataisteluihin" [4] :

Saatuaan käskyn: "Kuusi Il-2- lentokonetta , ylämaston pommitukset, tuhoa Varanger-Fiordin alueelle saatettu vihollisen kuljetus" ohjaamomiehistö, mukaan lukien:

tutki ja työskenteli tehtävää, mukaan lukien reitti ja lentoprofiili, kohtaamispaikka hyökkäyksen jälkeen ja ohjaussignaalit. Hävittäjät jaettiin pareittain, ja jokainen pari määrättiin tietylle Il-2-hyökkäyskoneelle. Kun jälkimmäinen epäonnistui, häntä seurannut pari joutui vaihtamaan hänen suoran suojansa tilaan.

Lentoonlähdön jälkeen ryhmä kerääntyi ympyrään lentokentän yläpuolelle ja kulki räjähdyslennolla Kuolanlahtea pitkin, jota seurasi 3000 metrin matka rantaviivasta. Saavutettuaan korkeuden muodostelmassa neljässä, taistelijat järjestivät uudelleen 60-70 km kohteesta ottamalla seuraavan taistelumuodostelman:

10-15 km kohteeseen 600-700 m Neuvostoliiton lentokoneen oikealla puolella samalla korkeudella, yhtäkkiä ilmestyi 4 vihollishävittäjää. Varoitettuaan ryhmää radiolla vihollisen ilmestymisestä, Shipov määräsi yhden parin toisesta neljästä kääntymään saksalaisten puoleen ja sitomaan heidät taisteluun. Tällä hetkellä alhaalta lähestyi vielä 4 vihollishävittäjää, jotka toisesta neljästä jäljellä oleva pari käski sitoa. Sillä välin Il-2-koneet lähtivät hyökkäykseen ja aloittivat pommituksen ylämastoon. Tällä hetkellä ylhäältä ilmestyi vielä 6 vihollishävittäjää, joiden kanssa Shipovin suoran komennon alainen reservinkki astui taisteluun. Ottaen huomioon, että vihollisen lentokoneita oli edelleen hyökkäyksestä poistuessa ja suoraan laivojen yläpuolella, ensimmäiset neljä Jak-9:ää määrättiin jatkamaan Il-2-hyökkäyskoneen suoraa peittämistä.

Siten alkoi ilmataistelu 14 vihollishävittäjän välillä 12 Jak-9-hävittäjää ja 6 Il-2-hyökkäyslentokonetta vastaan. Taistelun aikana IL-2-ryhmän johtaja Katunin piti radion välityksellä yhteyttä Shipoviin ja toisti ehdollisilla ohjuksilla hyökkäyksestä poistumisen ja kokoontumispaikalle lähtemisen liikkeet. Shipov toisti viestejään radiossa taistelijoitaan. Mikäli mahdollista, Il-2-lentokone, jonka lähellä taistelu jatkui, auttoi ryhmää tykkien ja konekiväärien tulella. Määrättyään hävittäjät vetäytymään kohti Il-2-koneita, Shipov vaati, että taistelu ei saa viedä heitä pois, eikä unohtanut hyökkäyskonetta, jonka suoja oli ryhmän päätehtävä.

Tämän taistelun seurauksena yksi kuljetuskone upotettiin ja 3 vihollisen lentokonetta ammuttiin alas. Koko Neuvostoliiton lentokoneryhmä palasi ilman tappiota.

Muistiinpanot

  1. ↑ Alexander Pavlovich Shipov//Biografija.ru
    Tämä Biografija.ru-sivu yhdistää kahden A. I. Shipovin tiedot: venäläisen taloustieteilijän ja Neuvostoliiton ässälentäjän.
  2. ↑ Palkintolehti A.P. Shipovin luovuttamisesta Neuvostoliiton sankarin tittelille // OBD "Kansan muisti" .
  3. ↑ M. Yu. Bykov. All Aces of Stalin 1936-1953 - Populaaritieteellinen julkaisu. - M. : Yauza-press LLC, 2014. - 1392 s. - (Elite Encyclopedia of the Air Force). - 1500 kappaletta.  - ISBN 978-5-9955-0712-3 .
  4. ↑ Shipov A.P. Ilmataistelun hallinta // Sata stalinistista haukkaa. - toim. Falaleev F. (pääsemätön linkki) . Haettu 23. huhtikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. 

Kirjallisuus

Linkit