Elefsis

Kaupunki
Elefsis
kreikkalainen Ελευσίς
38°02′29″ s. sh. 23°32′43 tuumaa e.
Maa
Tila Yhteisön hallinnollinen keskus
Periferia Attica
Oheisyksikkö Länsi-Attika
Yhteisö Elefsis
Dimarch Georgios Tsoukalas
Historia ja maantiede
Neliö 18 455 [1] km²
Keskikorkeus 5 [1] m
Aikavyöhyke UTC+2:00 ja UTC+3:00
Väestö
Väestö 24 910 [2]  henkilöä ( 2011 )
Kansallisuudet kreikkalaiset
Tunnustukset Ortodoksinen
Digitaaliset tunnukset
Puhelinkoodi +30 210
Postinumero 19200
auton koodi YO, YP, YT, ZT
eleusina.gr
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Elefsis [3] [4] , entinen Eleusis [4] ( kreikaksi Ελευσίς [2] ή Ελευσίνα ) on kaupunki Kreikassa . Sijaitsee 5 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella [1] 20 kilometriä Ateenasta luoteeseen . Samannimisen yhteisön hallinnollinen keskus ja Länsi-Attikan reunayksikkö Attikan reuna -alueella . Väkiluku 24 910 asukasta vuoden 2011 väestönlaskennassa [2] . Alue on 18 455 km 2 [1] . Suuri merisatama (toinen Attikassa Pireuksen sataman jälkeen ). Siellä on sotilaslentokenttä. Kaupungissa sijaitsee Elefsiksen arkeologinen museo.

Historia

Muinainen kaupunki ja dem Eleusis( vanhakreikaksi Ἐλευσίς ) kuului sukuun Hippotoontida.

Elefsiksen asutus alkoi neoliittisen aikana ; toisen lausunnon mukaan - pronssikaudella [5] .

2. vuosituhannella eKr. e. Elefsiksestä tulee yhden Akhaalaisten osavaltion keskus .

Nimetty mytologisen sankarin Eleusiksen mukaan . Eleusiksesta tuli legendaarinen sankari Zarex . Alopen legendaarisen hautauspaikan paikka , jonka hänen rakas Poseidon muutti lähteeksi.

Noin 700-luvun lopulla eKr. e. tuli osa Ateenan valtiota [6] .

Elefsis oli Demeterin ja Persefonen kulttikeskus : 1. vuosituhannella eKr. e. se isännöi Eleusinian mysteereitä .

Vuonna 396 gootit tuhosivat kaupungin .

Vuonna 1835 perustettiin yhteisö, vuonna 1912 ( ΦΕΚ 262Α ) - Elefsiksen yhteisö [7] .

Arkeologiset kaivaukset

Vuodesta 1882 lähtien kaivauksissa on löydetty:

Väestö

vuosi Väestö, ihmiset
1991 23 344 [8]
2001 26 121 [8]
2011 24 910 [2]

Merkittäviä alkuasukkaita

Muistiinpanot

  1. ( ↑ 1 2 3 4 Απογραφή πληθυσμού - κατοικιών της 18μλ΃΂υυπρτίο  μαρτίο μαρτίο — Πειραιάς: Εθνική στατιστική υπηρεσία της Ελλάδας , 20λάδας , 20 . minä. _ — Σ. 336 . — ISSN 1106-5761 .
  2. 1 2 3 4 Πίνακας αποτελεσμάτων Μόνιμου Πληθυσμού-ήθυσμού  - Απας Ελληνική Στατιστική Αρχή (20. maaliskuuta 2014). Haettu: 22.10.2017.
  3. Balkanin maat, etelä // Maailman atlas  / comp. ja valmistautua. toim. PKO "Kartografia" vuonna 1999; resp. toim. T. G. Novikova , T. M. Vorobieva . - 3. painos, poistettu, painettu. vuonna 2002 diaposin kanssa. 1999 - M  .: Roskartografiya, 2002. - S. 104-105. — ISBN 5-85120-055-3 .
  4. 1 2 Elefsis  // Vieraiden maiden maantieteellisten nimien sanakirja / Toim. toim. A. M. Komkov . - 3. painos, tarkistettu. ja ylimääräistä - M  .: Nedra , 1986. - S. 443.
  5. Sergeeva S. N. Eleusis ja Ateena (2. vuosituhannen alusta 7. vuosisadalle eKr.)  // Muinainen maailma. Historian ja kulttuurin ongelmat: Kokoelma tieteellisiä artikkeleita omistettu prof. E. D. Frolova / Toim. Dr. ist. Tieteet. I. Ya. Froyanova. - Pietari. : St. Petersburg State University, 1998. - S. 84-108 .
  6. Sergeeva S. N. Kolmenkymmenen tyrannien valtakunta Eleusiksessa // Muinainen yhteiskunta: historian ja kulttuurin ongelmat - 2: Tiivistelmät tieteellisestä konferenssista 29.-30.10.1996. - Pietari. : Pietarin valtionyliopisto, 1996.
  7. Διοικητικές μεταβολές δήμων και κοινοτήτων. Δ. Ελευσίνος (Αττικής και Βοιωτίας)  (Kreikka) . ΕΕΤΑΑ. Haettu: 15. elokuuta 2018.
  8. 1 2 Μόνιμος και Πραγματικός Πληθυσμός της Ελλάδος. Σύνολο Ελλάδος νομοί Απογραφές πληθυσμού 2001 και 1991  (Kreikka)  (linkki ei saatavilla) . Ελληνική Στατιστική Αρχή . Haettu 22. kesäkuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 16. heinäkuuta 2006.

Kirjallisuus