Ehrenström, Johan Albrecht
| Johan Albrecht Ehrenström | |
|---|---|
| Johan Albrecht Ehrenström | |
| Perustiedot | |
| Maa | |
| Syntymäaika | 28. elokuuta 1762 [1] [2] |
| Syntymäpaikka | Helsingfors |
| Kuolinpäivämäärä | 15. huhtikuuta 1847 [1] (84-vuotias) |
| Kuoleman paikka | Helsingfors |
| Teoksia ja saavutuksia | |
| Töissä kaupungeissa | Helsinki |
| Arkkitehtoninen tyyli | uusklassismi |
| Palkinnot |
  |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Johan Albrecht Ehrenström ( ruots. Johan Albrecht Ehrenström ; 1762 - 1847 ) - Suomen valtiomies, Helsingforsin kehittämiskomission päällikkö (1808-1817), uusklassisessa tyylissä työskennellyt merkittävä arkkitehti , joka yhdessä Engel Ludwig kanssa , antoi Helsingin keskustalle tyypillisen Pietarin valtakuntaa muistuttavan ilmeen . poliitikko . Senaattori (1820-1825). Sotainsinööri. Aktiivinen valtioneuvoston jäsen (1814).
Elämäkerta
Etelä- Ruotsin Smoolannin aatelisista . Everstiluutnantin poika . Nuoruudessaan hän sai sotilaskoulutuksen: 10-vuotiaana hänet värvättiin tykistökadetiksi, 14-vuotiaana kersantiksi, vuodesta 1779 hän palveli suomalaisessa Viaporin linnoituksessa . Hän opiskeli topografiaa ja kartografiaa , hänellä oli hyvät taidot piirtämiseen ja kalligrafiaan .
Tutustunut filosofiseen kirjallisuuteen. Tänä aikana hän oli aktiivinen jäsen Valhalla-nimellä tunnetussa upseeriseurassa.
Valmistuttuaan asepalveluksesta vuonna 1786 hän muutti Tukholmaan .
Tukholmassa hän liittyi kanslialautakuntaan .
Vuosina 1786-1787 hän matkusti yhdessä Georg Sprengtportenin kanssa Venäjälle. Hänestä tuli Ruotsin kuninkaan Kustaa III :n seurue . Vuonna 1788 kuningas lähetti hänet varjossa Berliiniin ja Ostseen maakuntiin tutkimaan ja tutkimaan Baltian aateliston mielialaa, minkä jälkeen hän sai johtamaansa useita kanslialautakunnan korkeampia elimiä ja hänestä tuli presidentti ja kenraali . ulkomaankirjeenvaihdon osaston sihteeri. Kuninkaallinen sihteeri. Lakiasäätävän neuvoston jäsen vuosina 1786, 1789 ja 1792.
Kustaa III:n salamurhan jälkeen vuonna 1792 Yu.A. Ehrenström erosi. Kuitenkin vuoden 1793 lopulla hänet pidätettiin epäiltynä osallisuudesta " Armfeltin juonteeseen ". Poliittisen prosessin jälkeen salaliiton tekijät tuomittiin vuonna 1794 kuolemaan, arvonimien ja omaisuuden riistoon. Kuolemantuomiot muutettiin myöhemmin elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi ja sitten pilkkaamiseksi.
Vuonna 1796 hänet siirrettiin isänsä luo Växholmin linnaan. Hän vapautui vasta vuonna 1799, kesäkuussa 1800 hänet palautettiin oikeuksiinsa, armahdettiin täysin, arvonimi ja arvoesineet palautettiin Armfeltin kunnostamisen jälkeen saman vuoden alussa. Vuodesta 1803 lähtien hän suoritti diplomaattitehtäviä Pietarissa ja Wienissä .
Venäjän ja Ruotsin sodan (1808-1809) päätyttyä vuonna 1809 Friedrichshamin rauhansopimuksella Ruotsin kahdeksasta itäisestä provinssista tuli osa Venäjän valtakuntaa ja niistä muodostui Suomen suuriruhtinaskunta . Vuonna 1812 keisari Aleksanteri I :n asetuksella Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki siirrettiin Abosta Helsingforsin lääniin .
Kaupunki alkoi jälleenrakentamiseen sen jälkeen, kun tulipalo tuhosi monia sen vanhoja puurakenteita vuonna 1808. Sen jälleenrakentamista varten perustettiin komitea, jonka puheenjohtajana toimi vuosina 1812-1825 sotainsinööri Yu. A. Erenström.
Yhdessä hänen kanssaan arkkitehti Giacomo Quarenghi , joka pian kuoli, oli mukana kaupungin jälleenrakentamisessa .
Suomen pääkaupungin arkkitehdin virkaan vuonna 1816 hän kutsui Venäjällä tuolloin työskennellyt Carl Ludwig Engelin yhteistyöhön. Ehrenström, joka oli niin epävarma paikallisten arkkitehtien osaamisesta, ei sallinut monimutkaisten julkisten rakennusten rakentamista, mutta Engel teki häneen parhaan vaikutuksen, ja Ehrenström suositteli häntä vahvasti tehtävään.
Siitä lähtien Helsingforsin nopea järjestelmällinen kehitys alkoi . Toisin kuin vanha kaupunkisuunnitelma, joka oli rakennettu keskiaikaiseen tyyliin kapeine ja mutkaisilla kaduilla ja kaistalla, J. A. Ehrenströmin suunnitelman mukaan Helsingin piti koostua leveistä katuista, jotka oli järjestetty geometriseksi ruudukoksi antiikin Kreikan kaupunkien tyyliin. Tämän suunnitelman lopulta hyväksyi keisari Aleksanteri I.
Ehrenström ja Engel suunnittelivat uudenlaisen kehittyvän kaupungin pääkaupungiksi ja kehittivät kaupunkisuunnitelman leveillä kaduilla ja aukioilla sekä rakensivat uudelleen suurruhtinaskunnan suurpääkaupungin, jonka keskiosa on säilynyt lähes vuosisadan jälkeen edelleen sen alkuperäinen muoto.
Hän oli Suomen senaatin talousosaston jäsen . Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle .
Muisti
- Helsingin erinomaisen insinöörin ja senaattorin kunniaksi on nimetty kaksi katua - Erenströmintie ja Albertinkatu.
- Vuonna 1941 Helsingin keskustaan, Uliopistonkadun ja Senaatintorin kulmaan , ilmestyi Felix Nylundin muistorelief . Se kuvaa Yu. A. Ehrenströmiä ja K. L. Engeliä , ja keskellä suomeksi ja ruotsiksi teksti: "Yu. A. Ehrenström 28.8.1762 - 15.4.1847 - K. J. L. Engel 3.7.1778 - 14.5.1840. Nämä ihmiset loivat Helsingin monumentaalisen keskustan.
Muistiinpanot
- ↑ 1 2 Johan Albrekt (Albert) Ehrenström (Ruotsi) - 1917.
- ↑ Johan Albrecht Ehrenström (Ruotsi) - SLS .
Kirjallisuus
- Lyhyt elämäkertasanakirja. 2014.
- Krivtsov N. V. Suomi. Tuhansien järvien maa. Ed. Veche, 2015
Linkit
- Elämäkerta arkistoitu 8. elokuuta 2020 Wayback Machinessa
 Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|---|---|---|---|---|
| ||||