Esperente ( Hung. eszperente ) on suosittu unkarinkielinen peli. Esperentessä ainoa sallittu vokaali on e -kirjain . Unkarista puhutaan joskus esperenten kirjoittamisesta , ja sanaa käytetään ikään kuin se olisi oikea kieli.
Esperenten suosikkimuotoja ovat määritelmät, sananlaskut ja muut suosittuja ilmaisuja, jotka on "käännetty" Esperenteksi, ja jopa runoutta, mukaan lukien Unkarin hymni. Esperenteessä on kirjoitettu Internet-foorumeita [1] ja blogeja [2] . Pelkästään vokaaliin e perustuvassa tekstissä jotain ilmaistaan tarvitaan kielellisiä dislokaatioita, jotka ovat yleensä luonteeltaan hauskoja, minkä seurauksena joskus ilmestyy kirjallisia arvoja.
Vaikka ainoa sallittu vokaali on e , lingvistit erottavat avoimen e ( e ) ja suljetun e ( ë ). Erne Shimonin suorittamien Geza Bodolain runojen [3] tutkimusten mukaan unkarin kielessä vokaali e esiintyy 17,1 %:lla, vokaali ë - 8,9 %, mikä on yhteensä 26 %. Tämä melko korkea taajuus on Esperenten olemassaolon perusta.
Nimi Esperente tulee Frigyes Karintilta , joka loi sen Esperanton kielen nimestä 1900-luvun alussa, mutta itse pelin juuret ovat pidemmät. Jo vuonna 1755 debreceni professori Janos Varjas kirjoitti 275 rivin runon, jossa hän käytti vokaalina vain e :tä ja é :tä . Gergely Edesh (1763–1847), Derechken pastori ja monien kirjallisten kokeilujen kirjoittaja, kirjoitti lyhyitä runoja, jotka perustuivat vain yhteen vokaaliin, kuten " Öt görög öt törököt dögönyöz örökös gyönyörök közt ". Yksittäiseen vokaaliin e perustuvan kielen harrastajien joukossa oli 1800-luvulla Adam Oros , egerszalokilainen seurakuntapappi .
1900-luvun alussa New York Literary Cafen vieraat olivat innostuneita Esperentestä , jossa he keksivät pelin nimen [4] .
Suosittu lastenlaulu:
Boci, boci tarka: Tehenek gyermeke, tehenek gyermeke fekete pettyekkel tele, sem szerve, mellyel zengzeteket felvegyen, sem szerve, mellyel legyeket elhessegessen…Määritelmät:
Esperente (Unkarin eszperente): Rengeteg e-vel szerkesztett nyelv. Huumori (Unkarilainen huumori): Elme nedve Cinema (Unkarilainen mozi): Egy hely tele termekkel, se termekben fenekeknek teremtett helyekkel. Jegyet veszel, mellyel beengednek, helyedet megkeresed, s letelepszel. Kedvesed melletted, feje tenyeredben, s beceneveket rebegtek. Egy leplet lestek, melyen ihmiset jelennek meg (persze nem elvenek, mert ezek felvett jelenetek), s feleselnek, szeretkeznek, verekednek. Nem egyszer megnevettetnek, de voivat kegyetlenek, s megrettenthetnek. Egyesten ihmisten lisäksi, mahdollisesti sen sijaan paljon beste esiintyy, s csepp lastennek kedvence egy sereg szerzet, jotka ovat meglett ihmisten festettek, henkies, ihanat lelket lehelve nem egybe. Tällä hetkellä paljonen nem mennek el e paikkaan. Ehelyett tekercseket vesznek, s ezeket egy fekete szerkezettel leperegtetve lelnek kedvet e jelenetekben.Sananlasku:
Älä kaivaa kuoppaa toiselle, putoat siihen itse (Unkarilainen Aki másnak vermët ás, maga esik bele): Ember, mely embernek vermet termel, helyette eshet bele.Runo (merkitty sekä avoimella e :llä että suljetulla ë )
Sandor Petofi FALU VÉGÉN KURTA KOCSMA… Falu vegen kurta kocsma, Oda rug ki a Szamosra, Mëg is látná magát benne, Ha azéj nem közelogne. Az ejszaka lähelläedik, A világ lëcsëndesëdik, Pihen a komp, kikotottek, Benne hallgat a sötetseg. De a kocsma bëzzëg hangos! Munkalodik ja cimbalmos, Legenyek kurjogatnak, Szinte rëng bele az ikkuna. "Kocsmárosne, aranyvirág, Ide a bestik borat, Vén lëgyën, mint a nagyapám, Es tuzes, mint ifju babam! Húzd rá cigany, huzzad jobban, Táncolni valo kedvem van, Eltáncolom ja penzemet, Kitáncolom a lelkëmet!" Bekopognak az windowon: "Në zugjatok olyan nagyon, Azt üzeni az urasag, Mert lefeküdt, alunni halu." "Ördög bújjék az uradba, Të pedig mënj a pokolba!… Húzd rá, cigány, csak azert is, Ha mindjárt az ingëmért is!" Mëgint jőnek, kopogtatnak: "Csëndesebben vigadjanak, Isten áldja mëg kendtëket, Szëgény édësanyám beteg.” Feleletët ëgyik sëm ad, Kihorpentik boraikat, Veget vetik ja zenenek S hazamennek a legenyek. tekijä tuntematon TELEPSZËGLETËN SZESZËLDE… Telepszëgletën szeszëlde csermely mellett elhelyëzve, benne kedve tetszelëgne, tëszëm fël, nem estelëdne. Egek rëndre estelëdnek, erek, berkëk csëndesëdnek. Dereglye sëm mëgy kërësztbe, hever e musta csëndbe. Szeszëlde bëzzëg nem csëndes, zëng-pëng benne zene rëndës. Szesz ereje szërteterjed, embërëknek kedve gerjed. Hej, mënyecske, hyvä lelkëm, erjedt hëgylevet këll nyelnëm! Lëgyën hetven esztendeje, de meg heves szesz ereje! Zenemestër, sebësebben! Kerekëdëtt fene kedvem. Keresetëm szërteverëm, lelkëmet mëg eltemetëm. Mëgjelënnek rëndëlettel: csëndesebben kedvetëkkel! Telep feje heverëdne, mahdollisesti elszëndërëdne! Lëgyën vele beste lelke, të mëg eredj fene paikka! Zene zëngjën, szëdte-vëtte, pëndëlyëmnek lëhet veszte! Ësmëg mënnek, reteszt vernek: Lëgyenek csëndesek kendtëk! Szentëk lelke lëgyën velëk, kedves ëgyetlenëm beteg. Feleletët ëgy mëg nem tëtt, berekesztnek szesznyeletët. Zene menten lopetve, s szërtemënnek csëndesëdve.