Ezzoneni
Ezzonenit eli Ezzonidit ( saksaksi Ezzonen ) on lorrainelaista alkuperää oleva dynastia , josta on tietoa 800-luvun alusta ja joka saavutti suurimman vaikutuksensa 1000-luvun alussa. Dynastia on nimetty Ezzon , kreivi Lorraine'n palatiinin mukaan, joka meni naimisiin keisari Otto II :n tyttären Matildan (n. 979-1025) . Matildalle annettiin hänen asemaansa vastaava myötäjäinen: Ezzonens sai runsaasti omaisuutta, mukaan lukien Auelgau tai Waldenburg Sauerlandissa sekä Saalfeldin ja Orlagaun keisarillinen maa. Salian -dynastian aikana Ezzonenin edustajat olivat eri aikoina Swabian herttua., Kärnten ja Baijeri .
Ensimmäinen tunnettu dynastian edustaja oli Ehrenfried , Bliesgaun , Keldechaun , Bonngaun ja mahdollisesti Charmoisin kreivi , josta on tietoa 800-luvulla. On mahdollista, että hän oli sukua Karolingeille tai oli Thüringenin kuninkaiden jälkeläinen . Ezzonenin voimakas sukulinja käy ilmi heidän hallussaan olevien tittelin ja maiden määrästä 800-luvun loppuun mennessä. Ezzonenin jälkeläisiä ovat Limburg- Stirum- , Altena-Berg- ja Lamarck-dynastiat .
Muutamia dynastian edustajia:
Kirjallisuus
- Timothy Reuter, "Saksa varhaiskeskiajalla 800–1056", New York: Longman, 1991.
- Buhlmann, Michael, 'Quellen zur mittelalterlichen Geschichte Ratingens und seiner Stadtteile: I. Eine Werdener Urbaraufzeichnung (9. Jahrhundert, 1. Hälfte). II. Eine Königsurkunde Ludwigs des Kindes (3. elokuuta 904), Die Quecke 69 (1999), s. 90-94.
- Droege, G., "Pfalzgrafschaft, Grafschaften und allodiale Herrschaften zwischen Maas und Rhein in salisch-staufischer Zeit", Rheinische Vierteljahrsblätter 26 (1961), s. 1-21.
- Gerstner, Ruth, "Die Geschichte der lothringischen Pfalzgrafschaft (von den Anfängen bis zur Ausbildung des Kurterritoriums Pfalz)", Rheinisches Archiv 40 (Bonn, 1941)
- Kimpen, E., "Ezzonen und Hezeliniden in der rheinischen Pfalzgrafschaft", Mitteilungen des Österreichischen Instituts für Geschichtsforschung. XII. Erg.-Bändi. (Innsbruck, 1933) s. 1-91.
- Lewald, Ursula, Die Ezzonen. Das Schicksal eines rheinischen Fürstengeschlechts', julkaisussa Rheinische Vierteljahrsblätter 43 (1979) s. 120-168
- Lorenz, Sonke, Kaiserwerth im Mittelalter. Genese, Struktur und Organization königlicher Herrschaft am Niederrhein', Studia humaniora 23 (Düsseldorf, 1993)
- Renn, H., "Die Luxemburger in der lothringischen Pfalzgrafschaft", julkaisussa Rheinische Vierteljahrsblätter 11 (1941) s. 102-118
- Steinbach, F., Die Ezzonen. Ein Versuch territorialpolitischen Zusammenschlusses der fränkischen Rheinlande', Collectanea Franz Steinbachissa. toim . F. Petri & G. Droege (Bonn, 1967) s. 64-81.
- Tolnerus, CL, Historia palatina seu prim. et antiquiss. Comitum Palatinarum ad Rhenum res gestae (jne.) (Frankfurt am Main, 1700); ja Additiones (Frankfurt am Main, 1709)
- Van Droogenbroeck, FJ, "Paltsgraaf Herman II (†1085) en de stichting van de abdij van Affligem (28. kesäkuuta 1062)", julkaisussa Jaarboek voor Middeleeuwse Geschiedenis 2 (Hilversum, s. 1999). 38-95.
- Van Droogenbroeck, FJ, "De betekenis van paltsgraaf Herman II (1064-1085) voor het graafschap Brabant", julkaisussa Eigen Schoon en De Brabander 87 (Bryssel, 2004) s. 1-166.
- Wisplinghoff, E., "Zur Reihenfolge der lothringischen Pfalzgrafen am Ende des 11. Jahrhunderts", julkaisussa Rheinische Vierteljahrsblätter 28 (1963) s. 290-293.
Linkit