| Ernest George Jansen | |
|---|---|
| Englanti Ernest George Jansen | |
| Etelä-Afrikan 8. kenraalikuvernööri | |
| 1. tammikuuta 1951 - 25. marraskuuta 1959 | |
| Hallitsija |
George VI Elisabet II |
| Edeltäjä | Gideon Brand van Zul |
| Seuraaja |
Lucas Cornelius Stein, näyttelijä Charles Robberts Swart |
| Syntymä |
1881 |
| Kuolema |
25. marraskuuta 1959 |
| puoliso | Martha Mabel Jansen [d] |
| Lähetys | Kansallinen puolue |
| koulutus | Pretorian yliopisto |
| Ammatti | lakimies |
Ernest George Jansen ( eng. Ernest George Jansen ) (1881-1959) - Etelä-Afrikan liiton kahdeksas kenraalikuvernööri vuosina 1951-1959.
Ernest George Jansen syntyi vuonna 1881 buurin ja saksalaisen poikana. Vuonna 1905 Jansen valmistui oikeustieteen tutkinnosta Hyväntoivon yliopistosta , ja hänet hyväksyttiin töihin lakimiehenä (eteläafrikkalainen vastine asianajajalle) vuonna 1913.
Buurivähemmistön etujen kiihkeä kannattaja, hän liittyi Kansallispuolueeseen vuonna 1915 ja oli kansanedustaja 1915-1920, 1921-1943 ja 1947-1950.
Vuonna 1919 Jansen kuului James Herzogin valtuuskuntaan , joka purjehti Eurooppaan 4. maaliskuuta 1919 hollantilaisella Bawean-aluksella ja yritti onnistumatta saada Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin vaatimaan entisten buuritasavaltojen itsenäisyyden palauttamista. Orange Free State ja Transvaal .
Jansen oli "Suid-Afrikaanse Akademie vir Wetenskap en Kuns" ("Etelä-Afrikan tiede- ja taideakatemia") perustajajäsen vuonna 1909, Saamwerk-Unien ("Yhteistyöliitto") vuonna 1917, Afrikaner Cultural Associations") vuonna 1929, ja Voortrekkers (afrikanerinen vastine partiolaisille ja tyttöoppaille) vuonna 1930. Jansen on tieteellinen kirjailija, joka käsittelee Suuren vaelluksen historiaa . Hän järjesti tulevan Suuren vaelluksen sankareiden muistomerkin (Voortrekkermonument) kivilaskuseremonian vuonna 1938 ja muistomerkin avaamisen tammikuussa 1949.
Parlamentissa Jansen oli edustajainhuoneen puhemies 1924–1929, maatalous- ja kasteluministeri 1929–1934 ja jälleen puhemies 1934–1943. Häntä arvostettiin suuresti hänen rehellisyydestään ja puolueettomuudestaan.
Kansallisen puolueen valtaan tultua Jansen nimitettiin jälleen maatalous- ja kasteluministerin virkaan, jota hän toimi vuoteen 1950 asti. Hän kannatti uutta apartheid-politiikkaa. Hänet nimitettiin poliittisesti neutraaliin kenraalikuvernöörin virkaan. Tasavaltalaisena hän kieltäytyi käyttämästä seremoniallista univormua tai vannomasta uskollisuutta hallitsijalle, jota hän virallisesti edusti. Hän toimi tässä tehtävässä kuolemaansa saakka vuonna 1959.
Vuonna 1912 Jansen meni naimisiin Martha Mabel Pellissierin kanssa. Molemmat olivat merkittäviä hahmoja afrikanerikulttuuripiireissä.