lääni | |||||
Järvamaa | |||||
---|---|---|---|---|---|
est. Järvamaa | |||||
|
|||||
58°53′ pohjoista leveyttä. sh. 25°33′ itäistä pituutta e. | |||||
Maa | Viro | ||||
Sisältää | 1 kaupunkia ja 11 seurakuntaa | ||||
Adm. keskusta | Paide | ||||
Historia ja maantiede | |||||
Neliö |
2674,13 km²
|
||||
Korkeus | |||||
• Enimmäismäärä | 107 m | ||||
Aikavyöhyke | UTC+2 , kesä UTC+3 | ||||
Väestö | |||||
Väestö |
29 817 ihmistä ( 2021 )
|
||||
Tiheys | 11,15 henkilöä/km² (13. sija) | ||||
Digitaaliset tunnukset | |||||
ISO 3166-2 -koodi | EE-51 | ||||
Automaattinen koodi Huoneet | P | ||||
Virallinen sivusto | |||||
blank300.png|260px]][[file:blank300.png | |||||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Järvamaa ( Et . Järvamaa tai Järva maakond ) on lääni Virossa , joka sijaitsee maan keskiosassa. Hallinnollinen keskus on Paiden kaupunki . Maakunta on hallinnollisesti jaettu yhteen kaupunkikuntaan ja kahteen seurakuntaan.
Läänin korkein kohta on Valgehobuzemägi (107 m), siellä sijaitsevat Kyrvemaan maisemapuisto ( 204 km²), Türi Drumlin -kenttä (104 km²).
Läänin pinta-ala on 2674,13 km 2 [1] .
Sen rajojen sisällä maakunta muodostui 1200-luvun alussa.
1. tammikuuta 2006 läänin väkiluku oli 38 141 henkilöä , joista 46,5% on miehiä ja 53,5% on naisia. Syntyvyys läänissä on 10,3‰, kuolleisuus 13,4‰ ja luonnollinen väheneminen 3,1‰.
Läänin kansallista kokoonpanoa hallitsevat virolaiset - 93,6%. Venäläisten osuus on 3,3 %, seuraavaksi tulevat ukrainalaiset (1,2 %) ja suomalaiset (1,0 %).
Viron (valtion) ja venäjän kielet ovat yleisiä.
Vuonna 2006 lapsia (0-14-vuotiaita) oli 16,3 % väestöstä, työikäisiä (15-64 v) 67,2 %, eläkeikäisiä (65 vuotta ja vanhemmat) 16,6 %.
Järvamaan asukasmäärä kunkin vuoden tammikuun 1. päivänä Viron tilaston mukaan [2] :
2018 | 2019 | 2020 | 2021 |
---|---|---|---|
30 661 | ↘ 30 286 | ↘ 30 174 | ↘ 29 817 |
Maakunta koostuu kolmesta kunnasta:
Paiden kaupunki-kunta Järvan seurakunta Türin seurakuntaVirossa on 1.1.2018 alkaen lakkautettu lääninhallitukset ja vastaavasti lääninvanhimpien virat. Heidän tehtävänsä siirtyvät valtion toimielimille ja paikallishallinnolle [3] .
Läänin alueella sijaitsee yksi Viron vanhimmista asuinalueista - Karedan kylä (mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1212 ).
Seidlan kartanon mylly
Esnajärvi
Albun kartanon silta
Säreveren kartano
Järva-Peetrin kirkko
Kartano Laupa
Järvan maakunta | ||
---|---|---|
Kaupunkien kunnat | ||
seurakunta |
Viron hallinnolliset jaot | ||
---|---|---|