Avit (presbyter)

Avit

Gamalielin esiintyminen unessa Lucianille. ( Saksa:  Hans Klocker )
Kuolinpäivämäärä 440 [1]
Maa
Ammatti pappi , kirjailija

Avit ( lat.  Avitus ; V vuosisata ) - Bragan presbyter , kirjailija, kääntäjä.

Vuonna 415 , yöllä unessa Gamaliel ilmestyi Palestiinassa sijaitsevalle presbyter Lucianille , joka hautasi Stefanin omalle maalleen lähellä Jerusalemia , Kafar Gamaliin "Vesi Gamaliel"). Gamaliel käski Luciania avaamaan Stephenin jäännökset, minkä Lucian tekikin. Haudan avaamisen yhteydessä ilma oli Lucianin mukaan täynnä tuoksua, kuin olisi paratiisissa , ja noin 73 ihmistä paransi sairaudesta ja riivaamisesta.

Lucian kirjoitti kreikaksi "Kirje kaikille kirkoille marttyyri Stefanoksen pyhäinjäännösten löytämisestä" [2] [3] , jossa hän kuvaili tätä tapahtumaa. Stephenin pyhäinjäännökset siirrettiin Siionin kirkkoon Jerusalemiin, osa tuhkasta ja useista luista Lucian luovutti Palestiinassa tuolloin oleskelleen espanjalaisen presbyterin Avitille, joka osallistui Diospoliksen (Lydda, nykyinen Lod ) neuvostoon 415 . Avit käänsi Lucianin kirjeen latinaksi; Lucianin kirjeeseen Avit kirjoitti ja liitti oman sävellyksensä kirjeen, joka on omistettu jäänteiden löytämiselle.

Avit lähetti osan pyhäinjäännöksistä sekä Lucianin kirjeen ja hänen kirjeensä käännöksen Braga Palkoniukselle ( lat.  Palchonius ) tai Balkoniukselle ( lat.  Balconius ). Muistomerkit kantoi Paul Orosius , joka palasi länteen Diospoliksen kirkolliskokouksen jälkeen, jossa Pelagiuksen vastaisia ​​syytöksiä tarkasteltiin ja julkaisi sitten Lucianin kirjeen lännessä Orosiuksen avulla , joka palasi länteen kirkolliskokouksen jälkeen klo. Diospolis, jossa Pelagiusta vastaan ​​esitettyjä syytöksiä tarkasteltiin [4] . Orosius ei päässyt Bragaan Espanjassa silloin käydyn sodan vuoksi . Tämän seurauksena osa Orosiuksen tuomista jäännöksistä päätyi Menorcalle , osa - Pohjois-Afrikan Uzalisin kaupunkiin ja myöhemmin useisiin naapurikaupunkeihin [5] .

Jerusalemin piispa Johanneksen pyhien pyhäinjäännösten hallussapito lisäsi hänen hengellistä auktoriteettiaan taistelussa pelagiolaisia ​​vastaan ​​[6] .

Orosius julkaisi ja levitti lännessä Lucianin kirjeen ja Avituksen kirjeen. Gennadi Massilisky raportoi näistä tapahtumista kirjansa De viris illustribus luvuissa 46 ja 47 . Lucianin kirjeen kreikkalaista tekstiä ei ole säilynyt. Lucianin kirjeen latinankielinen käännös Avituksen käännöksessä on julkaistu Patrologia Latinan 41. osassa . Samassa osassa julkaistiin Avitin oma teos "Epistola Ad Palchonium De Reliquiis Sancti Stephani" - "Viesti Polconiukselle Stephenin jäänteistä".

Muistiinpanot

  1. ↑ OCLC. Record #52080947 // VIAF (  pl.) - [Dublin, Ohio] : OCLC , 2003.
  2. ↑ Lucianus Presbyter Caphamargalae "Epistola ad omnem ecclesiam, de revelatione corporis Stephani martyris" . Haettu 4. heinäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 22. syyskuuta 2013.
  3. ↑ Epistola ad omnem ecclesiam, de revelatione corporis Stephani martyris ('Revelatio Sancti Stephani', Revue des Etudes Byzantines , 4, 1946, s. 178-217)
  4. ↑ Jotkut tutkijat näkevät sen tosiasian, että jäännökset löydettiin juuri pelagialaisten kiistan keskeltä läheisestä Diospoliksen katedraalista, mikä on enemmän kuin pelkkä sattuma. Siihen mennessä pyhien jäännösten hallussapidosta oli jo tullut tehokas tapa lisätä sosiaalista ja hengellistä asemaa ja auktoriteettia, jotta Jerusalemin piispa Johannes saattoi luottaa hankittujen pyhäinjäännösten apuun tiettyjen kiireellisten ongelmien ratkaisemisessa (Hunt, ED Holy Maapyhiinvaellus myöhemmässä Rooman valtakunnassa 312–460 AD , Oxford: Clarendon Press, 1982).
  5. ↑ Clark, s. 141-142; Bovon, s. 287.
  6. ↑ Hunt, E.D. Pyhän maan pyhiinvaellus myöhemmin Rooman valtakunnassa 312-460 AD , Oxford: Clarendon Press, 1982

Kirjallisuus