Akihito | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Japanilainen 明仁 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
125. Japanin keisari | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7. tammikuuta 1989 - 30. huhtikuuta 2019 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Motto | Heisei (平成) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kruunaus | 12. marraskuuta 1990 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hallituksen päällikkö |
Noboru Takeshita (1989)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Edeltäjä | Hirohito | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Seuraaja | Naruhito | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Luopuminen | 30. huhtikuuta 2019 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eläkkeellä oleva Japanin keisari | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1.5.2019 alkaen | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Prinssi Tsugu | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1952-1989 _ _ | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Syntymä |
23. joulukuuta 1933 (88-vuotias) Tokio , Japanin valtakunta |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Suku | Japanin keisarillinen talo | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Dynastia | Japanin keisarillinen talo | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nimi syntyessään |
Akihito, Tsugun prinssi (継宮明仁親王) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Isä | Keisari Showa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Äiti | Keisarinna Kojun | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
puoliso | Michiko | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lapset |
pojat: Naruhito , Fumihiton tytär: Sayako Kuroda |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
koulutus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Suhtautuminen uskontoon | shintoismi | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nimikirjoitus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Palkinnot |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Akihito [2] ( Japan. 明仁 Akihito , syntynyt 23. joulukuuta 1933 , Tokio , Japanin valtakunta ) on Japanin 125. keisari , joka hallitsi vuosina 1989–2019. Hallituksen motto on Heisei ("Rauhan perustaminen"). 30. huhtikuuta 2019 hän jätti valtaistuimen vapaaehtoisesti ja jäi eläkkeelle luovuttaen valtaistuimen vanhimmalle pojalleen, kruununprinssi Naruhitolle . Akihitosta tuli ensimmäinen keisari, joka luopui kruunusta viimeisen kahdensadan vuoden aikana (keisari Kokakun jälkeen ).
Akihito, Tsugun prinssi (継宮明仁親王, Tsugu-no-miya Akihito-shinno: ) syntyi 23. joulukuuta 1933 kello 06.39 Japanin normaaliaikaa Tokiossa. Akihito on keisari Shōwan ja keisarinna Kojunin vanhin poika ja viides lapsi .
Vuosina 1940-1952 hän opiskeli Gakushuinin yliopiston aatelisten lasten koulussa ( kazoku ) . Perinteisen japanilaisen keisarillisen perheen ohjaajan Shinzo Koizumin ohella prinssi Tsugulla oli myös amerikkalainen tutori Elizabeth Gray Wining , lastenkirjojen kirjoittaja, joka auttoi prinssiä oppimaan englantia ja länsimaista kulttuuria .
Vuonna 1952 prinssi Tsugu tuli Gakushuinin yliopiston politiikan ja taloustieteen tiedekunnan politiikan laitokselle, saman vuoden marraskuussa hänet julistettiin virallisesti valtaistuimen perilliseksi . Prinssi oli aktiivinen teini. Hän rakasti ratsastusta, ratsasti polkupyörällä ja rakasti eurooppalaista urheilua - tennistä.
Opiskelijana ja kruununprinssina Akihito teki kuuden kuukauden matkan 14 maahan Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa vuonna 1953 . Matkan keskeinen osa oli hänen vierailunsa Lontooseen Japanin keisarin edustajana kuningatar Elisabet II :n kruunajaisissa .
Prinssi valmistui yliopistosta maaliskuussa 1956.
Vuonna 1957 hän tapasi tenniskentällä tulevan vaimonsa Michiko Shoden , suuren jauhomyllyyrityksen toimitusjohtajan Hidesaburo Shodan vanhimman tyttären. Vuotta myöhemmin heidän kihlauksensa hyväksyttiin virallisesti ja 10. huhtikuuta 1959 he menivät naimisiin [3] . Näin ollen vuosisatoja vanhoja perinteitä rikottiin, ja keisarillisen perheen jäsenet määrättiin valitsemaan vaimonsa yksinomaan aristokraattista alkuperää olevista tytöistä. Japanilaisessa mediassa perillisen kihlaukset ja häät aiheuttivat todellisen "Mitty-buumin": kuvia parista julkaistiin jatkuvasti, toimittajat kirjoittivat ylistäviä oodia Michikon kauneudelle ja mielelle. Japanilaiset ymmärsivät, että aristokraatit ja jopa keisarillinen perhe olivat lähellä kansaansa. Pari solmi avioliiton shinto-tavan mukaisesti "monimutkaisissa" perinteisissä vaatteissa.
Japanin keisarillisen kotitalouden toimisto , jota johtaa pääministeri ja joka koostuu keisarillisen perheen edustajista, edustajainhuoneen ja parlamentin valtuuston puheenjohtajista , korkeimman oikeuden puheenjohtajasta ja muista, hyväksyi valinnan yksimielisesti kruununprinssistä.
Akihito ja Michiko onnistuivat perhe-elämässään saavuttamaan suhteellisen vapauden vuosisatoja vanhojen palatsin perinteiden jäykkyydestä. Yhdessä vaimonsa kanssa Akihito muutti elämäntapaa keisarillisessa perheessä. Pariskunnalla oli kaksi poikaa - kruununprinssi Naruhito ja prinssi Fumihito (Akishino) ja prinsessa Nori (Sayako) . Huolimatta jatkuvasti virallisista tapahtumista, he kasvattivat lapsensa itse, jättämättä heitä lastenhoitajan ja tutorien hoitoon (jälleen kerran kaataa pitkää perinnettä). Lapset ja vanhemmat saapuivat pyöräilemään, tekemään läksyjä, tutustumaan nähtävyyksiin ja vain pitämään hauskaa uima-altaalla tai luonnossa. Japanilaiset sosiologit näkivät tämän suurena yhteiskunnallisena ilmiönä: tulevan keisarinnan esimerkin mukaisesti nuoret alalaiset muuttivat myös perhemallia kiinnittäen enemmän huomiota lapsiin ja yhteiseen vapaa-aikaan heidän kanssaan.
Vielä valtaistuimen perillisenä Akihito teki virallisen vierailun 37 maahan ympäri maailmaa näiden hallitusten kutsusta. Akihito oli XI Tyynenmeren tiedekongressin kunniapuheenjohtaja vuonna 1966, vuoden 1967 Universiadit Tokiossa ja EXPO-70 -näyttely Osakassa . Keisari Showan matkoilla Eurooppaan vuonna 1971 ja Yhdysvaltoihin vuonna 1975 kruununprinssi toimi valtion tehtävissä isänsä sijasta.
Isänsä tavoin keisari Akihito on intohimoinen biologiaan ja iktyologiaan . 25 hänen tieteellistä artikkeliaan meripeikoista on julkaistu . Vuonna 1986 hänet valittiin Lontoon Linnean Societyn , vaikutusvaltaisimman kansainvälisen biologien seuran, kunniajäseneksi [4] .
7. tammikuuta 1989 kruununprinssistä tuli Japanin keisari, joka nousi valtaistuimelle isänsä kuoleman jälkeen. Seuraavasta päivästä lähtien Japanissa alkoi uusi kansallisen kronologian kausi (vastaten keisarillisen vallan aikaa) - Heisei (平成). Akihiton valtaistuimelle pääsyn rituaaliseen puoleen sisältyi sekä valtion tapahtuma - sokuirei että keisarillisen hovin uskonnollinen seremonia - daijosai .
Keisari on valtion ja kansan yhtenäisyyden symboli, hänen asemansa määräytyy suvereenin vallan omistavan kansan tahdon mukaan.
— Japanin perustuslaki , Art. yksiKaksi päivää valtaistuimelle liittymisen jälkeen keisari lupasi tiukasti täyttää velvollisuutensa yleisön kanssa pidetyssä ensimmäisessä kuulemisessa. "Takaan, että olen aina kansani kanssa ja tuen perustuslakia", hän sanoi [5] .
Akihitolla ei ollut oikeutta puuttua julkisiin asioihin, mutta tämä ei estänyt häntä toistuvasti katumasta Japanin toimia toisen maailmansodan aikana. Hän pyysi anteeksi erityisesti naapurimailta, myös Japanin miehitystä. Hallituksensa aikana keisari toi myös aktiivisesti yhteen kuninkaallisen perheen ja japanilaiset. Hän vieraili kaikissa maan prefektuureissa ja matkusti toistuvasti ulkomaille.
Japanilla on ollut 17 pääministeriä Akihiton hallituskaudella .
Vuonna 1998 keisari Akihito avasi XVIII talviolympialaiset , jotka pidettiin Naganon kaupungissa .
13. heinäkuuta 2016 tiedotusvälineissä ilmestyi tietoa, että Akihito aikoi luopua valtaistuimesta ja siirtää valtaistuimen pojalleen Naruhitolle [6] , minkä Japanin keisarillinen kotitalousvirasto kiisti välittömästi [7] . Kuitenkin jo 8. elokuuta sama keisarillisen tuomioistuimen osasto julkaisi keisarilta poikkeuksellisen henkilökohtaisen videoviestin, jossa hän vahvisti aikomuksensa siirtää arvonimi [8] .
Perustuslain mukaan monarkin on suoritettava tehtävänsä koko elämänsä. Kansa ja hallitus lähtivät kuitenkin täyttämään Akihiton toiveet. Eduskunta hyväksyi kesällä 2017 erityislain, jonka perusteella hän voi luopua kruunusta. Japanissa ei ole ollut tällaista ennakkotapausta 202 vuoteen: vuodesta 1817 lähtien, jolloin keisari Kokaku (1771-1840) kieltäytyi valtaistuimesta, hän päätti myös siirtää valtansa pojalleen.
Japanin hallitus hyväksyi 6. maaliskuuta 2018 erityisasetuksen Japanin keisarin kruunuista luopumisseremonian pitämisestä 30. huhtikuuta 2019 [9] . Pääkaupungissa pidettiin 24.2.2019 juhlallinen seremonia Akihiton valtaistuimella 30-vuotispäivän kunniaksi.
Virallinen luopumisseremonia pidettiin Chiyodan keisarillisen palatsin Pine Hallissa. Siinä Akihito piti jäähyväispuheen kolmen valtakunnan johtajien - Shinzo Aben johtaman hallituksen , parlamentin ja korkeimman oikeuden sekä 300 muun henkilön läsnä ollessa [10] . Luopumisensa jälkeen Akihito sai tittelin levossa oleva keisari (上皇 jō: ko , Emeritus Emeritus) , ja hänen kuolemansa jälkeen hänestä tuli tunnetuksi keisari Heisei, hänen hallituskautensa jälkeen.
(122) Mutsuhito Meiji-kausi 1867-1912 (1852-1912) | (123) Yoshihito Taishō-kausi 1912–1926 (1879–1926) | (124) Hirohito Showa-kausi 1926–1989 (1901–1989) | (125) Akihito Heisei-kausi 1989-2019 (syntynyt 1933) | (126) Naruhito Reiwa-kausi vuodesta 2019 (syntynyt 1960) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yasuhito (1902-1953) | Masahito (s. 1935) | Fumihito (s. 1965) | Hisahito (s. 2006) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nobuhito (1905-1987) | tomohito (1946-2012) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Takahito (1915-2016) | Yoshihito (1948-2014) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Norihito (1954-2002) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Japanilaiset juhlivat keisarien syntymäpäiviä yleisinä vapaapäivinä. Tällainen laki hyväksyttiin vuonna 1873. Maan nykyisessä perustuslaissa todetaan, että keisari on "Japanin valtion ja kansan yhtenäisyyden symboli". Akihiton syntymäpäivää vietettiin 23. joulukuuta.
Keisarin 80-vuotispäivän kunniaksi kadut koristeltiin kansallisilla lipuilla, ja jokainen saattoi sinä päivänä tulla keisarin palatsiin henkilökohtaisesti tapaamaan hallitsijaa ja toivottamaan hänelle hyvää terveyttä. 23. joulukuuta 2018 Akihito täytti 85 vuotta.
Japanin hallitsija on saanut monia valtion ja ulkomaisia palkintoja.
päivämäärä | Palkinto |
---|---|
7.1.1989 - 1.5.2019 | Krysanteemin ritarikunnan suvereeni |
7.1.1989 - 1.5.2019 | Paulownia-kukkien ritarikunnan suvereeni |
7.1.1989 - 1.5.2019 | Nousevan auringon ritarikunnan suvereeni |
7.1.1989 - 1.5.2019 | Pyhän aarteen ritarikunnan suvereeni |
7.1.1989 - 1.5.2019 | Kulttuuriritarikunnan suvereeni |
7.1.1989 - 1.5.2019 | Arvokkaan kruunun ritarikunnan suvereeni |
Maa | päivämäärä | Palkinto |
---|---|---|
Savoy-dynastia | Pyhän Ilmoituksen korkeimman ritarikunnan ritari |
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
Sukututkimus ja nekropolis | ||||
|
Japanin keisarit ja keisarinnat | |
---|---|
Yayoi-kausi | |
Kofun-kausi (250/300 - 552) | |
Asuka-kausi (552-710) | |
Nara-kausi (710-794) | |
Heianin kausi (794-1185) | |
Kamakura-kausi (1185-1333) | |
Northern Court (1333-1392) | |
Muromachin aikakausi (1333-1603) | |
Edon aikakausi (1603-1868) | |
Moderni (vuodesta 1868) | |
Luettelo Japanin keisareista |