Akut ( lat. acutus - terävä ; korkea ; myös akuutti painotus ; akuutti intonaatio ) - pitkien tavujen nouseva intonaatio protoslaavilaisen kielen painojärjestelmässä , rekonstruoitu yhdessä sirkumfleksin kanssa - laskeva intonaatio. Kohdista primordial akuutti ja innovatiivinen - uusi akuutti [1] [2] . Jotkut tutkijat pitävät aksenttia nousevana-laskevana intonaationa.
Protoslaavilaisen kielen aksentti on rekonstruoitu nykyisten slaavilaisten kielten prosodisille järjestelmille ominaisten vastaavuuksien perusteella : sloveenin nousevan painon perusteella ( slovenia . vrána "varis"); perustuu serbokroatian laskevaan lyhyeen intonaatioon ( serbiaksi vrȁna , kroatiaksi vrȁna ); perustuu tšekin kielen vokaalien pituusasteeseen ( tšekki. vrána ) ja venäjän täysvokaaliyhdistelmien oro , olo , ere ( venäläinen varis, eteenpäin ) toisen osan painotukseen [1] .
Protoslaavilainen akut vastaa balttilaista akutia, jonka kanssa niillä on yhteinen alkuperä. Aikaisemmin uskottiin, että aksentti juontuu geneettisesti pitkien proto-indoeurooppalaisten monoftongien ja diftongien intonaatioon [1] . Tällä hetkellä uskotaan, että protoslaavilaiset ja balttilaiset akut syntyivät laringaalien tavujen intonaatiopaikasta .
Kun painotus siirrettiin edelliseen tavuun sirkumfleksiintonaatiolla tietyissä asennoissa , ilmaantui ns. uusi akuutti (uusi akuutti painotus) [1] . Akutia, joka säilyi entisellä paikallaan, kutsuttiin vanhaksi Akutiksi [2] .
Transkriptiossa korostus on perinteisesti merkitty merkillä ◌́ . Uusimmissa protoslaavilaisen aksentologian tutkimuksissa akuutti (vanha) akuutti on merkitty merkillä a̋ ( *kőrva "lehmä"), lyhyt uusi akuutti merkillä à ( *bòbъ "papu"), pitkä uusi akuutti. merkillä ã ( *kõrļь "kuningas") [3 ] .
Stressi maailman kielillä | |
---|---|
|