Amik

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 25.5.2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .

Amik ( muinaiskreikaksi Ἄμῠκος ) — antiikin kreikkalaisessa mytologiassa [1] Poseidonin ja bityyniläisen nymfin Melian poika [2] . Bebrikien kuningas, joka erottui valtavasta fyysisestä voimastaan. Hän keksi ensimmäisenä ajatuksen kääriä kätensä taisteluihin vöiden kanssa [3] . Hän tappoi veljensä Likin (mariandin) [4] .

Kun argonautit purjehtivat hänen maihinsa, hän haastoi heidät kaksintaistelua varten. Nyrkkitaistelussa Polydeuces [5] tappoi hänet iskulla korvaan, joka murskasi hänen kallonsa (tai Amik voitti, mutta ei tapettu [6] ). Ptolemaios Hephaestionin mukaan hänen haudallaan kasvoi "vaaleanpunainen laakeripuu" ( oleanteri , muu kreikka ῥοδοδάφνη ), jonka hedelmät inspiroivat niitä syöjiä intohimolla nyrkkeilyyn [7] .

Päähenkilö Sophokleen satyrdraamassa "Amik" (fr.111-112 Radt), Epicharm "Amikin" dooriakomediassa ja Theokritoksen XXII idyllin dialogissa.

Aeneidin mukaan nyrkkitaistelija Butes kutsui häntä esi-isäkseen, jonka Dareth voitti peleissä Hectorin haudan yli.

Muistiinpanot

  1. Myytit maailman kansoista . M., 1991-92. 2 osassa T.1. P.68; Lübker F. Todellinen klassisen antiikin sanakirja . M., 2001. 3 nidettä T.1. S.98; Pseudo Apollodorus. Mytologinen kirjasto I 9, 20; II 5, 9
  2. Apollonius Rodoslainen. argonautiikka I 4; Hygin. Myytit 17
  3. Clement. Stromata I 76, 3
  4. Valeri Flakk. Argonautica IV 746
  5. Apollonius Rodoslainen. Argonautica II 66-97; Valeri Flakk. Argonautics IV 279-314
  6. Theokritos. Idylls XXII 80-134
  7. D. O. Torshilovin kommentti kirjassa. Hygin. Myytit. Pietari, 2000. S.39