Bakun lahti

Bakun lahti
Azeri  BakI korfəzi

Näkymä köysiradalta
Ominaisuudet
lahden tyyppilahti 
Neliö50 km²
Äänenvoimakkuus0,7 km³
rantaviivan pituus20 km
Keskimääräinen vuorovesi1,5 m asti
Keskimääräinen syvyys4 m
Sijainti
40°21′00″ s. sh. 49°50′00″ itäistä pituutta e.
Ylävirran vesialueKaspianmeri
Maa
KaupunkiBaku
PisteBakun lahti
PisteBakun lahti
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Baku Bay ( Azerbaidžanin Bakı körfəzi ) on Bakun sataman , Azerbaidžanin laivaston ja paikallisen pursiseuran luonnollinen satama , joka sijaitsee Absheronin niemimaan etelärannikolla Azerbaidžanissa . Veden tilavuus on 0,7 km³.

Kuvaus

Rantaviivan pituus: 20 km. Lahtia rajoittavat idästä Cape Sultan, lounaasta Shikhov ja maan etelästä ja kaakosta Gum , Dash-Zira ja Boyuk-Zira saaret. Nämä saaret ovat osa Bakun saaristoa , joka sijaitsee pääosin lahdella . Voimakkaiden hurrikaanien aikana lahden aaltojen korkeus voi olla 1,5 m. Bakun lahden rannikolla on merenrantabulevardi .

Historia

Bakun lahti oli kuiva 100-luvulta 700-luvulle asti, ja lahden saaret olivat yhteydessä maahan. Ptolemaioksen kartalla (2. vuosisadalla jKr.) Baku on kuvattu kaukana merestä. 700-luvun jälkeen Kaspianmeren tason voimakas nousu alkoi 800-luvulle asti. Siitä lähtien Bakun lahden muodostuminen alkaa. Voimakkaita muutoksia tapahtui 1200-luvun lopulla, kun Kaspianmeren pinta nousi yli kymmenen metriä. 1300-luvulla elänyt italialainen maantieteilijä Marino Sanuto totesi: " Kaspianmeri saapuu joka vuosi kämmenelle, ja monet hyvät kaupungit ovat jo tulvineet." Maantieteilijä Abd ar-Rashid al-Bakuin mukaan vuonna 1403 Kaspianmeri tulvi osan Bakusta ja vesi seisoi moskeijassa . Tuolloin meri roiskui Neitsyttornin juurella , mikä epäsuorasti vahvistaa legendan tytöstä, joka heittäytyi Kaspianmereen tornin huipulta. Samaan aikaan Bakun lahden kalliolle rakennettu Sabailin linna oli kokonaan veden alla. Seuraavat 600 vuotta merenpinta vaihteli ja pysyi korkeana aina 1900-luvun alkuun asti, jolloin se alkoi laskea.

Veden tulvinut Sabailin linna sijaitsee Bakun lahdella .

Ekologinen tila

Bakun lahden saastuminen tapahtuu useista syistä. Päärooli lahden ekologisen tilan heikkenemisessä on rannikolla sijaitsevien teollisuus-, asuin- ja kotitaloustilojen jätteillä, jotka upotetaan mereen, sekä laivojen, öljy- ja kaasukenttien toiminnalla.

Bakun lahden pohjan tutkimus alkoi vuoden 1996 jälkeen. Metallirakenteiden ja uppoaneiden alusten poistamiseksi vedestä alettiin ryhtyä toimenpiteisiin. Vuosina 2007-2009 tehtiin laajamittaista työtä Bakunlahden puhdistamiseksi uponneista aluksista, metallirakenteista ja käyttämättömistä, vedenalaisten putkistojen käyttöön sopimattomista hydraulirakenteista. Yhteensä merestä kerättiin talteen 4 500 tonnia metalliromua ja noin 412 tonnia puujätettä.

Portit ja sillat

Kauppasatama ulottuu Bakun lahden pohjois- ja länsirannalle. Satama on täysin uusittu, kaikki lastaus- ja purkutoiminnot on koneistettu. Bakun lahden luoteisosassa on laituri lauttoja varten. Keskustelua käydään tarpeesta rakentaa silta Bakun lahden yli - Lokbatanista Zykhin moottoritielle. Shykhin kylästä Zykhiin meren ylittävän sillan oletetaan olevan 14,5 kilometriä. Bakun kehätielle yhdistettävän sillan kokonaispituus on 26 kilometriä. Merisilta rakennetaan korkeille tuille, jotta se ei estä laivojen liikkumista. Silta on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015. Bakun lahden yli kulkeva autosilta maksetaan. Rakennustyöt kestävät 3,5 vuotta.

Viihde

Ulkomaiset yritykset suunnittelevat virkistyskeskuksen avaamista Bakun lahden Boyuk-Ziran ja Pirallahin saarille. Narginin saarella virkistyskeskuksen rakentamisen toteuttaa turkkilainen yritys, joka valmistelee vastaavaa hanketta. Saarelle on tarkoitus avata moderneja hotelleja, viihdekeskuksia ja muita tiloja. Suunnitelmissa on avata yksi IVY :n suurimmista huvipuistoista , jonka suunnittelevat saksalaiset asiantuntijat. Tulevaisuudessa saaresta odotetaan muodostuvan yksi matkailun keskuksista.

Galleria

Katso myös

Linkit