Barnard 68

Barnard 68
tumma sumu
Tutkimushistoria
avaaja Edward Emerson Barnard
Havaintotiedot
( Epoch J2000.0 [1] )
oikea ylösnousemus 17 h  22 m  38,2 s [1]
deklinaatio −23° 49′ 34″ [1]
Etäisyys 500  St. vuotta (153  kpl ) [2]
tähdistö Ophiuchus
fyysiset ominaisuudet
Säde 0,25 [2] St. vuoden
Muut nimitykset
Barnard 68, LDN 57
Tietoja Wikidatasta  ?
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Barnard 68 on molekyylipilvi  , tumma sumu tai Bokin pallo Ophiuchuksen tähdistössä . Se sijaitsee galaksissamme 500 valovuoden etäisyydellä Auringosta, kun taas yksikään tähti ei sijaitse meidän ja sumun välisellä näkölinjalla. Amerikkalainen tähtitieteilijä Edward Emerson Barnard lisäsi tämän esineen tummien sumujen luetteloonsa .vuonna 1919. Luettelo julkaistiin vuonna 1927, ja siinä oli tuolloin 350 esinettä. Koska sumu on läpinäkymätön, sen sisäpuoli on erittäin kylmä, ja sen lämpötila on noin 16 K (−257 °C). Sumun massa on noin kaksi kertaa Auringon massa, koon arvioidaan olevan puoli valovuotta [2] .

Ominaisuudet

Huolimatta siitä, että se oli läpinäkymätön näkyvällä alueella, Cerro Paranalin VLT havaitsi noin 3 700 tähteä, joiden valon sumu peitti, joista noin 1 000 havaittiin infrapunassa [3] . Tarkat mittaukset valon absorptioasteesta sumun avulla mahdollistivat yksityiskohtaisen kartan pölyn jakautumisesta pilvessä [4] [5] . Herschelin avaruusobservatorion kaukoputkella tehdyt havainnot auttoivat määrittämään pölykomponentin jakautumisen ja sen lämpötilan [6] . Jos kaasupilvi ei tuhoudu ulkoisten voimien vaikutuksesta, pilven vakauden takaa tarkka painetasapaino, joka johtuu pilven lämpöominaisuuksista ja hiukkasten luomista vetovoimista (katso Jeansin epävakaus ja Bonnor-Ebert-massa ). Tämän seurauksena pilvi värähtelee tasapainotilan ympärillä kuin nestepallo, jota napsautetaan. Jotta tähti muodostuisi pilvestä, on välttämätöntä, että painovoima ylittää kaasun paineen voiman pitkään, samalla kun pilven romahtaminen ja lämpöydinfuusion tarvittavan lämpötilan ja paineen saavuttaminen on mahdollista. Tässä vaiheessa tähden verhokäyrän huomattavasti pienempi koko osoittaa uutta tasapainoa lisääntyneen vetovoiman ja säteilypaineen vaikutuksen välillä [7] .

Barnard 68:ssa on selkeät reunat, myös muut ominaisuudet viittaavat mahdolliseen romahdukseen, ja tähtien muodostuminen on mahdollista noin 200 000 vuoden kuluttua [8]

Muistiinpanot

  1. 1 2 3 LDN 57  (englanti) . SIMBAD . Centre de données astronomiques de Strasbourg . Haettu: 1. maaliskuuta 2009.
  2. 1 2 3 Tähtitiede Päivän kuva - 11. toukokuuta 1999 - Barnard 68 . NASA (11. toukokuuta 1999). Haettu 1. maaliskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. huhtikuuta 2009.
  3. Dark Cloud B68 eri aallonpituuksilla . Euroopan eteläinen observatorio . Haettu 30. tammikuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 30. huhtikuuta 2020.
  4. Alves, João; Lada, Charles; Lada, Elizabeth. Valon näkeminen pimeyden läpi  // Sanansaattaja. - 2001. - maaliskuu ( osa 103 ). - S. 15-20 . - .
  5. Alves, João F.; Lada, Charles J.; Lada, Elizabeth A. Kylmän tumman molekyylipilven sisäinen rakenne päätelty taustatähtivalon sammumisesta  //  Nature : Journal. - 2001. - tammikuu ( nide 409 , nro 6817 ). - s. 159-161 . - doi : 10.1038/35051509 . . PMID 11196632 .
  6. Nielbock, Markus; Launhardt, Ralf; Steinacker, Jurgen et ai. Herschelin (EPoS) avulla havaitut tähtien muodostumisen varhaisimmat vaiheet: B68:n pölyn lämpötila- ja tiheysjakaumat   // Astronomy and Astrophysics  : Journal. - 2012. - elokuu ( osa 547 ). -P.A11 . _ - doi : 10.1051/0004-6361/201219139 . - . - arXiv : 1208.4512 .
  7. Redman, Matt P.; Keto, Eric; Rawlings, JMC Oscillations in the Stabil Starless Core Barnard  // Monthly Notices of the Royal Astronomical Society  . - Oxford University Press , 2006. - Heinäkuu ( nide 370 , nro 1 ). - P. L1-L5 . - doi : 10.1111/j.1745-3933.2006.00172.x . - . - arXiv : astro-ph/0604056 .
  8. Burkert, Andreas; Alves, Joao. TÄHTEETTÖMÄN YDIN BARNARDIN VÄLTTÄMÄTÖN TULEVAISUUS 68  //  The Astrophysical Journal  : aikakauslehti. - IOP Publishing , 2009. - Voi. 695 , no. 2 . - s. 1308-1314 . — ISSN 0004-637X . - doi : 10.1088/0004-637X/695/2/1308 . - . - arXiv : 0809.1457 .

Linkit