Joshua Barnes | |
---|---|
Syntymäaika | 10. tammikuuta 1654 [1] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 3. elokuuta 1712 [1] (58-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
Ammatti | historioitsija , kirjailija , klassistinen , antikvaari |
Palkinnot | Lontoon Royal Societyn jäsen |
Joshua Barnes ( eng. Joshua Barnes ; 10. tammikuuta 1654 , Lontoo - 3. elokuuta 1712 , Hemingford Gray, Cambridgeshire ) - englantilainen tutkija , klassinen filologi , hellenisti , historioitsija , kirjailija , kääntäjä , opettaja . Lontoon Royal Societyn jäsen ( vuodesta 1710).
Kauppiaan poika. Hän sai koulutuksen Charitable School of Christ's Hospitalissa ja Emmanuel Collegessa Cambridgessa .
Vuonna 1695 hänet nimitettiin kreikan professoriksi (Regius Professor of Greek) Cambridgen yliopistoon .
Yksi hänen ensimmäisistä julkaisuistaan oli Gerania: uusi löytö pienille ihmisille ... kirjoja Gulliverin matkoista Lilliputiin .
Hänen muita teoksiaan ovat voitokuimman hallitsijan Edward III:n historia (1688), yli 900-sivuinen eepos, kirjat Euripides (1694), Homer (1711) ja Anakreon (1705), jotka sisältävät kreikkalaisten säkeiden otsikot. jonka D. Barnes toivoi julkaisevansa.
Asiantuntijat huomauttavat, että hänen " Gerania eli pygmien pienten ihmisten löytö" -proosateoksesta tuli osa nousevaa seikkailukirjallisuuden genreä, ja se esitti "kuviteltua matkaa vieraille tai kuvitteellisille maille ja alueille", joka yhdisti ensin - henkilöseikkailukertomuksia, joissa on "satiirinen sosiaalinen havainto tai käsitys ihanteellisesta ihmiskäyttäytymisestä kaukaisissa maissa, noudattaen Thomas Moren Utopiassa (1516 ) esitettyä perinnettä , jolla oli huomattava vaikutus Margaret Cavendishin palavaan maailmaan (1666). ja Henry Nevillen Isle of Pine Trees ja myöhemmät teokset, kuten Daniel Defoen Robinson Crusoe (1719).
![]() |
| |||
---|---|---|---|---|
|