Ivan Ivanovitš Beljakevitš | |
---|---|
ukrainalainen Ivan Ivanovitš Beljakevitš | |
Syntymäaika | 3. heinäkuuta 1905 |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 9. heinäkuuta 1984 (79-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Työpaikka | |
Alma mater | |
Palkinnot ja palkinnot |
Belyakevich Ivan Ivanovich (3. heinäkuuta 1905, Kherson - 9. heinäkuuta 1984, Lviv) - Neuvostoliiton historioitsija, professori. Lvivin yliopiston rehtori 1944-1948.
Syntynyt työssäkäyvään perheeseen.
Hän valmistui Odessan ensimmäisestä korkeammasta peruskoulusta [1] (1919), Odessan kansantalouden instituutista (1927), sitten - jatko -opinnoista Tiedeakatemian koko ukrainalaisen itämaisen tutkimuksen osaston Odessan haarasta. Ukrainan SSR:n (1930).
1920-1921 - Komsomolin Odessan satamakomitean sihteeri, 1921-1923 - työskenteli Odessan Cheka-GPU:n erityisosastolla. 1924-1930 - komsomolityössä Odessan satamassa.
1930-1935 - opetti Odessan vesihuoltoinsinöörien instituutissa , 1935-1941 - Odessan pedagogisessa instituutissa, hän johti siirtomaa- ja riippuvaisten maiden historian osastoa ja oli samalla ja. noin. professori Odessan yliopistossa . Kesäkuussa 1941 hän puolusti väitöskirjaansa Odessan yliopistossa aiheesta "Etelä-Iranin heimojen kapina 1929".
Lokakuusta 1941 joulukuuhun 1942 - ja. noin. professorit ja päällikkö Semipalatinskin pedagogisen instituutin yleisen historian laitos. Syyskuusta 1942 lähtien hän oli ja. noin. Irkutskin yliopiston yleisen historian osaston professori ja helmikuusta 1943 - sen johtaja. Toukokuussa 1944 hän siirtyi Kiovan yliopistoon, jossa hän työskenteli lokakuuhun 1944 asti. Sitten hän siirtyi töihin Lvivin yliopistoon. Hän oli sen rehtori vuosina 1944-1949. Myöhemmin hän opetti yliopistossa, 1950-1952 - Historian tiedekunnan dekaani, 1948-1961 - Modernin ja nykyhistorian osaston johtaja, 1961-1978 - tämän laitoksen apulaisprofessori. 1945-1946 - vanhempi tutkija Ukrainan SSR:n tiedeakatemian Ukrainan historian instituutin Lvovin osastolla (osa-aikainen).
Itämaisen tutkimuksen ja slaavilaisten ongelmien alan julkaisuja. Sodan jälkeisenä aikana - Venäjän ja Puolan vallankumoukselliset siteet ensimmäisen maailmansodan ja lokakuun vallankumouksen aikana. Hän kritisoi voimakkaasti Grushevsky -koulua .
Puolalaisten ja venäläisten työläisten vallankumouksellinen yhteisö vuonna 1917 // Venäjän puolalaisten työläisten ja sotilaiden osallistumisen historiasta Suuren lokakuun sosialistisen vallankumouksen valmisteluun. - Lvov, 1957 [2] .
Puolalaiset työntekijät Venäjän vallankumouksellisessa liikkeessä helmikuun vallankumouksen aattona // Venäjän ja Puolan vallankumouksellisten suhteet 1800-luvun alussa - 1900-luvun alussa. - M., 1968.
Sosialismin rakentaminen Puolan kansantasavallassa. - Kiova, 1977. (yhteiskirjoittaja).
Lvivin yliopiston rehtorit | |
---|---|
Joseph II:n mukaan nimetty Lvivin yliopisto A. V. Betansky (1784/85) B. Borzaga (1785/86) B. Shiverek (1786/87) V. Vreha (1787/88) J. Wimmer (1788/89) J. Ambrose (1789/90) A. Capuano (1790/91) W. Gann (1791/92) J. A. de Potochki (1792/93) D. Z. Kefil (1793/94) W. Pressen (1794/95) J. Holfeld (1795/96) Anthony (Angelovich) (1796/97) S. Grzhembsky (1797/98) B. Shiverek (1798/99) Y. Sporck (1799/1800) K. Kitsky (1800/01) B. Borzaga (1801/02) F. Masoch (1802/03) J. Zemancek (1803/04) N. Skorodinsky (1804/05) F. Kodesh (1805) Lvivin lyseo J. Ambrose (1805/06) W. Pressen (1806/07) E. Echsner (1807/08) J. N. Hoffman (1808/09) Y. Arbter (1809/10) F. d. P. Neuhauser (1810/11) J. Golfeld (1811/12) A. Zeisl (1812/13) M. A. Füger (1813/14) F. Babel von Fronsberg (1814/15) F. Kodesh (1815/16 ja 1816/17) Francis II Lvivin yliopisto A. A. Ankvich (1817/18) J. Winivarter (1818/19) F. Stecher (1819/20) J. Gütter (1820/21) M. Grinevetsky (1821/22) M. A. Füger (1822/23) P. Krausnecker (1823/24) J. Mauss (1824/25) F. K. Zakharjasevich (1825/26) F. Polberg (1826/27) F. Masoch (1827/28) N. Napadievitš (1828/29) Venedikt Levitsky (1829/30) K. Krauss (1830/31) V. Zherdinsky (1831/32) A. Kunzek (1832/33) O. Krinitsky (1833/34) J. Dobzhansky (1834/35) F. d. P. Neuhauser (1835/36) J. Stieber (1836/37) M. Barvinsky (1837/38) A. Geimberger (1838/39) F. Babel von Fronsberg (1839/40) E. Golzgetan (1840/41) Y. Gerovsky (1841/42) J. Reiner (1842/43) K. Stransky (1843/44) A. Pfeiffer (1844/45) A. Manastirsky (1845/46) F. Tuna (1846/47) B. Wagner (1847/48) C. Tangle (1848/49) S. Tichinsky (1849/50) F. Kotter (1850/51) J. Mauss (1851/52) K. Zhmigrodsky (1852/53) E. Gerbst (1853/54) I. Lemokh (1854/55) O. Krinitsky (1855/56) J. Pazdera (1856/57) A. Wacholz (1857/58) O. Krinitsky (1858/59) A. Fangor (1859/60) Grigori (Jakhimovitš) (1860/61) L. Malinovsky (1861/62) F. Rulf (1862/63) J. Holovatsky (1863/64) L. Soletsky (1864/65) E. More (1865/66) W. Kergel (1866/67) I. Delkevich (1867/68) F. Rulf (1868/69) G. Schmidt (1869/70) F. Kostek (1870/71) F. Kotter (1871/72) A. Maletsky (1872/73) A. Filjarski (1873/74) M. Kabat (1874/75) E. Cherkavsky (1875/78 ja 1876/77) Z. Venclevsky (1877/78) L. f. Bilinsky (1878/79) K. Liske (1879/80) K. Sarnicki (1880/81) L. Pentak (1881/82) B. L. Radzishevsky (1882/83) E. Rittner (1883/84) L. Kloss (1884/85) L. Zhmurko (1885/86) T. Z. Pilatus (1886/87) E. Cherkavsky (1887/88) L. Pentak (1888/89) K. Sarnicki (1889/90) T. Stanetsky (1890/91) R. Pilatus (1891) A. Balasits (1891/92) M. Palivoda (1892/93) L. Tsviklinsky (1893/94) T. Wojciechowski (1894/95) O. M. Balzer (1895/96) I. Komarnitsky (1896/97) A. Reman (1897/98) G. Kady (1898/99) W. Abraham (1899/1900) B. Kruchkevich (1900/01) L. Ridiger (1901/02) V. Okhenkovsky (1902/03) J. Fialek (1903/04) A. Kalina (1904) Y. Puzina (1904/05) V. Gluzinsky (1905/06) B. Dembinsky (1907/08) A. Mars (1908/09) S. Glombinsky (1909/1010) B. Yashovsky (1910/11) L. Finkel (1911/12) A. Beck (1912/13) S. Stazhinsky (1913/14) K. Tvardovsky (1914/17) C. Weiss (1917/18) Jan Casimir Lvivin yliopisto A.S. Yurash (1918/1919) A. Galban (1919/20) E. Mahek (1920/21) J. Kasprowicz (1921/22) S. Narayevsky (1922/23) Y. Makarevitš (1923/24) V. Seradsky (1924/25) E. Porembovich (1925/26) I. Semiradsky (1926/27) A. Gertsman (1927/28) L. Pininsky (1928/29) S. Witkowski (1930/31) S. Krzemenevsky (1931/32) A. Gertsman (1932/33) G. Galban (1933/34) Ya. Chekanovsky (1935/36) S. Kulchinsky (1936-38) E. Bulanda (1938/39) R. Longchamp de Berrier (1939) Ivan Franko Lvivin osavaltion yliopisto M. I. Marchenko (1939/40) G. S. Bychenko (1940/41) V. I. Simovich (1941) N. N. Pashe-Ozersky (1944) I. I. Belyakevich (1944/48) G. N. Savin (1948/51) E. K. Lazarenko (1951/63) N. G. Maksimovich (1963/81) V. P. Chugaev (1981/90) I. A. Vakarchuk (1990/2007) V. S. Vysochansky (2007/10) I. A. Vakarchuk (2010/13) V. P. Melnik (vuodesta 2014) |
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |