Reinhard Bendix | |
---|---|
Saksan kieli Reinhard Bendix | |
Syntymäaika | 25. helmikuuta 1916 [1] [2] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 28. helmikuuta 1991 [1] (75-vuotias) |
Kuoleman paikka |
|
Maa | |
Työpaikka | |
Alma mater | |
Palkinnot ja palkinnot | Guggenheim Fellowship ( 1975 ) WEB Du Bois -uransa ansioituneen stipendin palkinto [d] American Academy of Arts and Sciences -akatemian jäsen |
Reinhard Bendix ( 25. helmikuuta 1916 , Berliini - 28. helmikuuta 1991 , Berkeley ) oli saksalaista alkuperää oleva amerikkalainen sosiologi, uusweberilaisen suuntauksen edustaja.
Syntynyt berliiniläisen asianajajan Ludwig Bendixin perheeseen. Hän opiskeli Grunewald Gymnasiumissa Berliinissä . Teini-ikäisenä hän oli 1930-luvulla Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen sosialistisen liikkeen New Way ja natseja vastustaneen juutalaisen sosialistisen sionistisen liikkeen Hashomer Hatzair jäsen . Vuonna 1938 hän muutti Yhdysvaltoihin. Hän suoritti kandidaatin ja maisterin tutkintonsa sekä tohtorin tutkinnon Chicagon yliopistosta ja opetti siellä vuosina 1943-1946 . Sitten hän opetti vuoden Coloradon yliopiston sosiologian osastolla ennen kuin hän siirtyi sosiologian osastolle UC Berkeleyssä vuonna 1947 , jossa hän pysyi uransa ajan.
Tiedemies muotoili teoreettisen kantansa evoluutioteorioiden ja sosiologian systemaattisen lähestymistavan kritisoinnissa. Kritiikin pääkohde oli rakenteellinen funktionalismi . Bendixin näkökulmasta Parsonsin teoria on liian yleinen ja abstrakti, eikä siksi pysty tarjoamaan riittävää selitystä historiallisille prosesseille. Modernisointiprosessi ei ole koskaan ollut suoraviivainen ja yhtenäinen, kuten funktionalismin kannattajat näyttivät. Bendix torjui ajatuksen siitä, että kaikkien modernisaatiovaiheessa olevien yhteiskuntien tulee käydä läpi samat kehitysvaiheet. Jokaisessa maassa modernisointiprosessilla on erityispiirteitä alueen historiallisten ja kulttuuristen ominaispiirteiden vuoksi. [3]
Kuten ruotsalainen tutkija Turnquist tiivistää Bendixin kannan: ”Kehitystavoite oli monille maille yhteinen, mutta keinot sen saavuttamiseksi ja sen myötä historialliset ja empiiriset toimintatavat muuttuivat. Taloudelliset prosessit eivät vain menneet eri tavoin ja muodostivat erilaisia rakenteellisia malleja. Myös poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset järjestykset erosivat toisistaan. Bendix haluaa, että sosiologia tarkastelee näitä eri kehityspolkuja tiiviisti, eikä unohtaisi vivahteita ja eroavaisuuksia korostaen samalla yhtäläisyyksiä yksipuolisesti. [neljä]
Bendix piti yhtenä tärkeimmistä syistä yhteiskuntien epätasaiseen kehitykseen historiallisesti vakiintuneiden yhteiskuntarakenteiden säilymistä, jotka kriisitilanteissakin osoittautuvat erittäin vakaiksi. Tiedemies totesi myös, että suuret yhteiskunnalliset muutokset yhdessä maassa vaikuttavat muihin maihin. Lisäksi jokainen maa, joka lähti modernisaatiolle, jopa uudessa historiallisessa tilanteessa, jos sitä ei kopioitu, koki vahvan vaikutuksen olemassa olevista taloudellisten ja poliittisten muutosten malleista. [3]
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
---|---|---|---|---|
Sukututkimus ja nekropolis | ||||
|